lauantai 20. huhtikuuta 2013

Vihdoinkin

...voi sanoa kevään alkaneen. Jihuu. Huomiseksi on luvattu jo terassikeliä. Olen yhtä hymyä. Loputkin lumet toivottavasti viikonlopun aikana sulaa. Mä olen niin kevät ihminen. Tai ehkä kesä ihminen. Eipä se talvikaan hassumpi ole. Kyllä kaikissa vuodenajoissa on sitä jotain. Mutta olen varmaankin enemmistön kanssa samaa mieltä siitä, että kyllä Suomen kesä saisi olla hieman pidempi.



Metsäpolut on tällä hetkellä melko märkiä ja sohjoisia, joten pitkät metsälenkit on vielä hetken pannassa. Tylsää. Onneksi meillä päin riittää paljon jo sulia  kävelyteitä. Eilen Johannan ja Toscan kanssa lenkkeillessä nähtiin kaksi ihanaa valkohäntäpeuraa. Ne ei tainnut huomata meitä ja päästiinkiin tosi lähelle. Onneksi Sentti oli remmissä (varvasmurtumasta johtuen). Muuten olisi voinut sanoa hyvästit ainakin pariksi tunniksi Sentille.



Torstai-ilta tuli vietettyä Vappu Alatalon pienryhmävalmennuksessa aiheena keskittyminen sekä häiriöiden hallinta. Mun kohdallani kuitenkin eksyttiin aiheesta ja puhuttiin enemmän jännittämisestä Pitäisi vaan aina muistaa, miksi teen tätä ja että onnistumisen edellytykset tulee olla muissa asioissa kuin tuloksissa. Vaikeita juttuja nuo oman päänupin kuntoon saattamiset. Opin myös paljon keskittymisestäni ja tehtiin hyödyllisiä keskittymisharjoituksia. Huippu hyvä ilta siis.

Samalla varasin Vapulta toukokuulle hyppytekniikkatreeniä Sentille sekä Domille. Olen ehkä ollut näkevinäni Domin hypyissä valillä pientä ponnistuspaikan hakua. Tämä toki on voinut johtua etupään jäykkyydestä ja voi myös olla, että olen hieman (liian) hysteerinen seuratessani koirien hyppäämistä (ainakin treenikaverini olivat sitä mieltä). Joka tapauksessa ihana päästä ammattilaisen silmien alle ja saada lisää hyppytekniikkatreenejä. Täytyykin muistaa samalla varata myös pari lisäkertaa kesälle.

Domin kanssa ollaan tällä viikolla pari kertaa käyty hallilla treenaamassa keppejä sekä keinua pieninä täsmätreeneinä. Ja ei voi muuta sanoa kun VAU. Kepeillä ajattelin palauttaa muutaman ohjurin ja ruveta harjoittelemaan vaikeampia lähetyksiä kepeille. Tajusin kuitenkin heti, että sehän näyttää osaavan jo avokulmat, umpikulmat, sivuttaisetäisyydet, takaaleikkaukset ja jopa sylkkärinkin kepeille. Ei siis tarvinnutkaan laittaa yhtään ohjuria. Edelleen liputan ohjureiden nimeen. En usko, että noin hienoja ja varmoja keppisuorituksia muuten olisi saanut aikaan.

Keinu on myös jo valmis. Hyvin rohkeasti suorittaa keinun täysin omin avuin. Eikä tarvitse enää pelätä, että ei erottaisi keinua ja puomia. Tämähän rupeaa näyttämään kovasti siltä, että me voitaisiin pian olla kisavalmiita. Epistellään nyt kuitenkin rauhassa ja kun siellä kaikki rupeaa sujumaan niin sitten virallisiin. Sentin kanssa tein sen virheen, että lähdin vain muutaman epävirallisen startin jälkeen virallisiin ja kyllähän se kostautui. Siitä oppineena en aio tehdä samaa virhettä Domin kanssa.

4 kommenttia:

  1. Domi on kyllä niin upean näköinen! Täälläkin kovasti haaveillaan bi merlestä, sitten joskus.. n___n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Domilla on kyllä upea turkki, vaikka se ajeltiinkin pari kertaa viime kesänä, Valitettavasti turkki on myös todella kuuma..

      Poista