tiistai 29. marraskuuta 2016

Paras syntymäpäivälahja

Viime keskiviikkona oli tällä erää viimeisten terveystutkimusten vuoro. Katsottiin läpi silmät, polvet ja sydän. Terveystarkit oli vahingossa (ei kai tässä iässä tarvitsee enää muistaa omaa syntymäpäivää) myös varattu samalle päivälle kuin syntymäpäiväni. Sieltä saimmekin sitten parhaan mahdollisen synttärilahjan, sillä pelkkää priimaa pukkasi myös näissä tuloksissa.

Aloitettiin silmillä ja kun lääkärin suusta alkoi kuulumaan vaan adjektiiveja hieno, kirkas, erinomainen, kaunis, puhdas niin aloin rentoutumaan. Silmät siis täysin kunnossa ilman ylimääräistäkään ripsiä. Polvet ja sydän myös yhtä priimaa. Katsoimme hampaat ja vaikka epäilinkin sieltä löytyvän kaikki hampaat niin nyt sain vielä varmistuksenkin kaikkien hampaiden löytymisestä. Mun pienestä on kasvanut hyvin terve mies- enkä voisi tyytyväisempi olla häneen. Kiitos Shokki siis parhaasta mahdollisesta synttärilahjasta.





sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Möllit korkattu

Viime kesänä alettiin olla siinä vaiheessa, että uskallettin korkata agilityssa supermölliradat. Kovinkaan useissa ei omista kiireistä johtuen ehditty käymään ja olen myös melko laiska ajamaan kovin kauas epistelemään. Meillä ei ole kiire mihinkään, joten käytiin silloin kun hyvältä tuntui. Meidän radat oli joko hienoja nollavoittoja tai kaooshyllyjä, jossa usein oli niin paljon hyllyjä ettei tainnut mahtua tuomarinsihteerin lapulle. Oikein mitään siltä väliltä ei ollut. Eli jos homma pysyi käsissä tuli hyvää tulosta mutta varsinkin kun oli pitkää suoraa baanatusta niin homma lähti melko helposti lapasesta. Sen verta nopeasti ampui varsinkin putkista ulos, ohjaajalla liian hitaat jalat ja kokematon koira -> siinä niitä hyllyn aineksia. Shokilla myös ensimmäisestä turhautumisesta syntyi melko varmasti useampiakin turhautumisia, joten silloin tällöin vireen pudottamiset oli hyvin tarpeen.
  
Nyt on sitten korkattu mölliradatkin. A-este on juuri vasta lisätty radan osaksi ja puomikin on vielä kesken, mutta sen verta varma puomi on ollut, että sitä uskaltaa jo lähteä testaamaan kisatilanteessa. Tänään käytiin uudessa hallissa JAU Areenalla. Sen pohjasta on ollut puhetta, mutta ainakin nopealle pienelle 5 kiloiselle minikoiralle pohja sopi, mutta uskon kyllä hyvin, että tilanne ei välttämättä ole sama maxikokoiselle.  Mutta, kuinka hienoa kun uusia halleja on tullut. 

Ensimmäinen rata lähti aivan käsistä. Shokki lähti kolmannen esteen jälkeen tekemään omaa rataa ja näytti keskisormea mulle. Toka rata oli selvästi parempi, mutta koira oli sen verta nopea ja liukas että ohjaaja ei kerennyt mukaan (mistä saisi nopeammat jalat hankittua?), kolmas rata oli oikein hyvä, paitsi veti sellaisen ilmaloikan A-esteellä, että ohjaajaa hirvitti ja Shokki ei tajunnut että tilanteessa olisi ollut mitään erikoista. Luojan kiitos sieltä tultiin todella hyvin alas, kun hidastuksia suorituksesta tuli. Neljännellä radalla alettiin viimein olla samalla radalla ihan koko matkan ja mitkä huikeen hyvät kontaktit Shokki radalla tekikään. Eihän siihen tarvittu kuin kolme rataa pohjalle, jotta homma rupesi kulkemaan :) No ei vaan, nyt vaan vähän enemmän epiksia alle, kokemusta kisatilanteista ja ehkäpä ohjaajalle ne vikkelämmät jalat niin eiköhän homma ala rokkaamaan muulloinkin kuin hyvin väsytetyn koiran kanssa.

Kiitos ei tälläisia suorituksia



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hyppytekniikan salojen parissa jälleen

Parisen viikkoa sitten tuli vietettyä viikonloppu perjantaista sunnuntai-iltaan mahtiporukassa hyppykouluttajien jatkoviikonlopussa. Me aloiteltiin jo perjantaina tutustumalla Viikissä yliopistollisen eläinsairaalan eläinfysioterapeutin tutkimuspalveluihin Anna Boströmin johdolla. Olipa mielenkiintoinen käynti. Tutustuimme voimalevyn toimintaan, askelanalyysimattoon sekä lämpökameran toimintaan. Meillä oli demokoirana pieni cockeri Erkki sekä iso saksanpaimenkoira Taika.

Voimalevytutkimuksen avulla saadaan tietoa raajojen painovarauksesta ja askelten alustaa vasten kohdistavasta voimasta. Voimalevyanalyysin avulla ontuma voidaan havaita herkemmin kuin silmämääräisesti. Lämpökamerakuvauksessa mitataan kohteen pinnasta lähtevän säteilyn määrää. Lämpökamera ei kyllä ihan vakuuttanut. Mittaa siis vain pintalämpötilan (ei näytä tulehduksia/muita kipu-alueita) ja siinä oli niin paljon seikkoja mitä täytyy ottaa huomioon (turkki, ei mitään liikuntaa/harjausta, koskettamista yms ennen tutkimusta). 

Lauantai ja sunnuntai meni luentojen ja käytönnönharjoitteiden pareissa. Shokki sai olla koko viikonlopun projektikoirana. Melkoisen pätevä projektikoira onkin. Kroppa ei ole vielä valmis ja se näkyy osassa hyppytekniikkaharjoituksissa vielä melko selvästi, mutta mikä parasta Shokki reagoi nopeasti harjoitteisiin. "Suutarin lapsella ei ole kengiä" pätee myös meidän tapauksessa ja hieman liian vähän on tekniikkaharjoituksia lähiaikoina tehty. Nyt ehdottomasti siis niskasta kiinni tässä asiassa. Shokilla on hyvä estefokus sekä etäisyyden ja korkeuden arviointi on sille helppoa, mutta sen kanssa saa tehdä paljon töitä kropan käytön ja kokoamisen kanssa.

Lauantai päivä vietettiin erilaisten etäisyyden arviointiin liittyvien haasteiden parissa hyvin syvästi. Sunnuntaina käytiin tarkasti läpi kokoaminen sekä tehtiin vauhtikokoamisharjoituksia. Kokoamisharjoitusten lisäksi sunnuntaina käytiin läpi korjaussarjoja okseri-ongelmaisille sekä vireenhallinta-asiota, jotka tietenkin kulkee hyvin usein käsi kädessä hyppytekniikan kanssa. Innostava ja hyvin motivoiva viikonloppu oli jälleen kerran. Ajatuksia sateli vielä monta päivää viikonlopun jälkeen ja kouluttautuminen jatkuu. 

Viikonloppu päättyi ELL, CCRT, VOSMA Tiiu Toijalaan pitämään luentoon "Rasitusvammat ja niiden ehkäisy agilitykoirilla". Luento oli todella hyvä ja hyödyllinen. Olen pyytänyt Niinua tilaamaan Tiiun myös luennoimaan Niinu Agility Sportille ja suosittelen luentoa todella lämpimästi. Luennoilta sai konkreettisia käytännön vinkkejä rasitusperäisten ongelmien havaitsemisesta ja erilaisista ennaltaehkäisemisen keinoista