torstai 23. helmikuuta 2012

Veljesrakkautta





Osteopaatilla

Eilen kävimme Sentin kanssa osteopaatilla Maare Kaiperlan luona Helsingissä. Maare halusi ensin tutkia Senttiä pöydällä josta Sentti jännittyi melkoisesti joten jatkoimme sitten hoitoa lattialla. Maare löysikin heti ”epäkohtia” Sentin vartalosta. Sentin lantio on vinossa vasemmalle ja lantio on myös hieman voimaton ei siis käytä sitä tarpeeksi =takapäässä ei tarpeeksi moottoria. Nyt kun ajattelee asiaa niin Senttihän tykkää aina istua vinossa vasemmalle. Myöskin Maarle huomasi että oikean polven liikerata ei ole kovin hyvä, ei osannut sanoa onko aiheutunut jonkun tapaturman (putoamisen, törmäämisen yms.) seurauksena vai mistä johtuu. Mitään tapaturmaahan emme ole nähneet, mutta sehän ei tarkoita ettei mitään olisi tapahtunut. Senttihän on melko paljon vapaana, joten on hyvinkin voinut törmätä tai pudota johonkin, tekevälle sattuu.. :) Positiivisinta oli kuitenkin että sanoi Sentin kropan olevan hyvin vastanottavainen hoitoon ja polvenkin liikerata parani jo hoidettaessa.

Jännää oli että Maarle osasi kertoa minkälainen Sentti on. Senttihän on kovin stressiherkkä koira, jonka Maarle tunsi hyvin esimerkiksi pallean jännityksenä. Sanoi myös että Sentti on ihmeen hyvässä kunnossa ottaen huomioon mitä kaikkea Sentti on joutunut elämänsä aikana kokemaan. Kaikki nämä leikkaukset, nukutukset, kiputilat, ruoansulatusvaivat yms. ovat vaikuttaneet hermostoon. Kiputilat laukaisevat ylitilan koiran hermostossa, ja voivat tehdä koirasta jopa aggressiivisen, onneksi näin ei ole Sentin tapauksessa käynyt. Jälleen kerran ymmärrän taas koiraani paremmin. Ajatteli myös Sentin olevan signaaliherkkä koira ja sitähän Sentti nimenomaan on. Kiihtyy nollasta sataan ja saa tietyille asioille ihme kohtauksia ja on helposti aivan ylikierroksilla.

Kehui Sentin hyvin lihaksikkaaksi koiraksi sekä sanoi lihaksiston olevan hyvässä kunnossa. Huomaa kuulemma että Sentin kropasta on pidetty hyvää huolta. Suositteli Sentille myös homeopaattisia lääkkeitä mikäli stressaa ja tuohon kiihtyvyyteen. Uskoi myös jo pelkästään yhden hoitokerran helpottavan Sentin oloa ja uskoi sen tulevan vieläkin elinvoimaisemmaksi ja vähemmän stressiherkäksi koiraksi. Itelle tuli jotenkin paha mieli kun tajusi miten paljon yksikin hoitokerta jo auttaa Senttiä, enkä ole aikaisemmin Senttiä vienyt osteopaatille, vaikka se on ollut jo pidempään mielessä ja edellinen koira kävi osteopaatilla loistavin tuloksin. Sentin kanssa jatkamme muuten ihan normaalia elämää, agilitysta pidämme viikon tauon, olemme ilmoittautuneet reilun viikon päästä sunnuntaina kisoihin, jotka voi toki jättää väliin, mutta Maaren mukaan ei tarvitsisi. Toinen hoitokerta olisi hyvä olla maaliskuun lopussa tai huhtikuussa. Maare uskoi myös Sentin hyppyjen palautuvan puhtaiksi. Suositteli myös takapään harjoituksia, peruuttamisia yms.

Hulppean hintaistahan tuo osteopatia (80 €) on mutta voin kyllä lämpimästi suositella kaikille koirille, myös ennalta ehkäisevänä hoitona. Itsekin olen käynyt osteopaatilla ja hyvää on tehnyt kropalle. Domin olen ajatellut myös viedä ja kysyinkin mikä olisi paras aika tuoda pentu osteopaatille ja kuulemma juuri tässä ”hampaidenvaihto” iässä olisi jo hyvä tuoda jolloin kroppaa on helppo vielä muokata oikeaan suuntaan tarvittaessa. Yritänkin siis saada Domille ajan mahdollisimman pian.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Treenailtu on..

Alkuun täytyy sanoa että voi prkl ton lumentulon kanssa, eikö se voisi jo riittää. Koko viikonlopun saanut tehdä niska limassa lumitöitä kun Juhakin reissussa ja huolimatta eilisistä monen tunnin lumitöistä jäin taas aamulla meidän mäkeen jumiin pikku audillani.. Onneksi on avuliaita naapureita joiden avulla puolentunnin lumitöiden ja hiekoittamisen jälkeen pääsin viimein töihin. Harmittaa myös koirien puolesta, kun aina kaikki mukavat metsäpolut ja kävelytiet menevät umpeen ja saa taas melkein viikon odottaa ennen kuin pääsee metsään koirien kanssa. Eilinen oli ihan tajutonta rämpimistä kun missään ei oltu aurattu ja lenkit jäivät siis sattuneesta syystä lyhyimmiksi kuin yleensä. Riemastuttavinta on että myös huomiseksi on luvattu lumisadetta Etelä- Suomeen.

Viime viikon maanantaina oltiin Satulinnassa treenaamassa kera Sentin ja Kevinin. Meidän seurasta Susa jäi vielä treenaamaan oman koiransa kanssa kun tutustuin rataan siinä tuli sitten aiheeksi Kevinin hyppytekniikan puute. Hänen terrierillään on myös ollut tekniikassa puutteita, mutta hän oli saanut hyvät treeniohjeet Leinosen Janitalta tähän muutama kuukausi sitten. Susa olikin sitten niin kultainen ja jäi meille opettamaan muutamaa harjoitetta tähän liittyen. Ideana treenissä oli siis poistaa ”isot pelottavat” siivekkeet ja hypätä pelkkien speedbumbien yli tai esim. pelkän muurin yli. Kevinin kanssahan paljon on kokeiltu mutta ei kyseistä harjoitetta koskaan. Teimme siis muutamia toistoja näin, sitten lisäsimme siivekkeitä sinne tänne speedbumbien sivuille hieman etäämmälle. Pystyin näkemään jo muutaman toiston jälkeen että Kevin hyppää paremmin kun ”isot pelottavat” siivekkeet ovat etäämmällä, silloin Kevin keskittyi hyppäämiseen eikä tarvinnut tuijottaa siivekkeitä. Siivekkeiden ollessa hieman noin metrin hypyn edellä koira keskittyi enemmän siivekkeisiin ja hyppy oli huonompi kuin silloin kun laitoimme siivekkeet hypyn jälkeen noin metrin päähän hypystä, jännä juttu. Olipas ihana nähdä että hyvinhän se koira hyppää kun keskittyy hyppäämiseen eikä turhaan isoihin siivekkeisiin. Susa vielä kertoi että on saanut itse jo muutamassa viikossa tuloksia aikaan omalla koiralla jolla oli varsinkin muuri kammo. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että saisimme tekniikan hetkessä nyt kuntoon, mutta olipas ihana nähdä mistä se hyppääminen oikeastaan kiikastaa. Kiitos vielä Susalle kun jäit meitä treenaamaan! Viimein oli sitten Sentin vuoro. Valmiina oli siis mukava 34 esteen rata, josta tavoitteena oli päästä nollalla läpi. Päätin kuitenkin ottaa Sentin kanssa vain esteelle nro 24 asti, sillä Kevinin treenailussa aika vierähti ja kello olikin jo lähemmäs puolta kymmentä kun Sentti pääsi töihin. Rata olikin meidän tasolle oikein kiva, kepit mentiin pariin kertaan, ennakoivia valsseja löytyi, takaaleikkauksia ja pari välistävetoakin löytyi. Rata meni niin hyvin kuin se vain voi mennä ja heti ekalla kerralla nollalla läpi, Sentti oli aivan mielettömän hyvä ja vauhdikas ja ohjaaja myös ohjasi hyvin. SUPER!! ☺ Eipä siinä sitten oikeastaan enempää tarvinnutkaan treenata Sentin kanssa. Super palkka loppuun molemmille ja kotiin ajoinkin ihan mielettömän hyvillä fiiliksillä. Tällaisista onnistuneista treeneistä saa niin huippu hyvän fiiliksen.. ☺

Perjantain pentuagit eivät sitten sujunetkaan ihan yhtä loistavasti. Alkuun tehtiin etenemisharjoituksia, mutta pennulta oli taas unohtunut namialustalle irtoaminen kokonaan. Kotona kyllä irtoaa alustalle hyvin, mutta hallilla into ja vauhti on vielä niin kova että ei välitä nameista eikä leluista ollenkaan. Täytyy treenata paljon enemmän irtoamista.. Sitten tehtiin putkea, Domi kävi hieman ylikierroksilla eikä meinannut millään irrota putkeen, ihan kun ei olisi kuullutkaan putkeen menemisestä. Viimein meni putkeen ja lopputreenin putkeen irtoamiset menikin oikein hyvin. Treenailimme iteksemme treenien ohella paikalla-oloa, seuraamista ja poispäinkäännöstä. Paikalla olo parantunut mutta vieläkin tuppaa varastamaan ja jos pysyy niin haukkuu eikä suostuis millään pysymään paikalla, en kyllä tiedä toista koiraa jolle olisi läheskään näin vaikeeta ollut opettaa paikalla-olo. Seuraaminen hyvää, pitäisi opettaa pois namilla seuraamisesta pikkuhiljaa, poispäinkäännös hyvä ☺

Lauantaina treeneissä mukana Kevin ja Domi. Kevinin kanssa treenattiin hyppytekniikkaa erilaisin harjoittein nyt siis pelkillä speedbumbeilla. Muutaman esteen ratapätkää tehtiin lopuksi ilman rimoja ja speedbumpeja siis pelkin siivekkein, koira raukka oli aluksi hieman ihmeissään varsinkin takaakierrot ja välistävedot eivät sujuneet kun toinen näytti ettivän joka kerralla ”hyppyä” , sujui loistavasti kun lisäsi speedbumbit takas. Domin kanssa harjoiteltiin hallilla yhdessä leikkimistä ja varsinkin lelulle irtoamista, putkiin irtoamista ja lähdossä pysymistä. Domin kanssa kyllä kärsivällisyyttä koetellaan (mikä ei kyllä todella ole ohjaajankaan vahvin alue) mutta pysyin tiukkana eikä tehty mitään ennen kuin lähdössä pysyttiin paikalla niin pikkuhiljaa rupesi hiffaamaan että mitään kivaa ei tapahdu ennen kuin se peppu oikeesti pysyy siinä maassa, edistystä siis.. ☺ Täytyy myös muistaa että toinen on ihan vauva vielä ja kaikista tärkeintä on kuitenkin että intoa ja vauhtia löytyy ja niitähän löytyy!! :)

Naapurin lapset ovat käyneet melko paljon meillä leikkimässä koirien kanssa, varsinkin Domiin kaikki ovat yllättäen rakastuneet ja välillä tuleekin kiistaa kuka saa harjata, lenkittää yms.. Domia. Hyvää harjoitusta meidän koirille olla kolmen riehuvan alle 10- vuotiaan lasten kanssa ja Domi nauttii jatkuvasta huomiosta. Kontaktitreenit kotona on jäänyt vähän unohduksiin ja muutenkin pitäisi kyllä treenata kotona paljon enemmän. Juha on ollut reissussa ja jotenkin tuntuu että kaikki energia on mennyt töissä käymiseen, lumitöihin ja koirien lenkityksin, täytyy kyllä todella nostaa hattua niille jotka yksin asuvat kolmen tai vielä suuremman lauman kanssa ja hoitaa kaikki lenkitykset, ruokailut, koulutukset yms..

torstai 16. helmikuuta 2012

Kontaktikoulun jatko-osa

Edellissunnuntai-aamuna olimme Satulinnassa kontaktikoulun jatko-osassa, vetäjänä jälleen Satu Hilli (juu, päivitykset hieman laahaa, mutta minkäs teet kun aika on kortilla, työ haittaa harrastuksia). Aamulla pakkasmittari näytti -28, hrr.. onneksi treenit olivat lämpimässä hallissa.

Alkuun teimme puomin putken ja hypyn takaa, Satu tarkasteli millä mallilla kontaktimme tällä hetkellä on.. eipä siinä hurraamista vieläkään ollut, mutta täytyy olla kyllä tyytyväinen, että oli se hiukan mennyt eteenpäin viime kontaktikoulusta (joka oli noin kuukausi sitten). On siis ollut edes hiukan hyötyä hinkata kotona alastuloa. Selkeästi huomasimme että Sentti nyt tajuaa mitä siltä vaaditaan (vielä kuukausi sitten emme olleet aivan varmoja tajuuko edes mitä siltä pyydetään), vaikkakin yrittää kovassa vireessä kusettaa mua ettei olisi koskaan kuullutkaan 2 on- 2 off:sta. Sentti pysähtyi kontaktiin kohtalaisesti, mutta eipäs jäänytkään siihen vaan varasti joka kerta. Satu neuvoi nyt siis sanomaan odota- käskyn alastulon jälkeen jolla saadaan koira myös pysymään kontaktilla. Satu myös huomasi että kaikkein paras tulos tulee kun juoksen puomin koiran vierellä, en edellä, sillä edellä juoksessa joudun vielä lopussa jäädä odottelemaan (kun en vielä luota koiraan tarpeeksi) ja silloin kun oma vauhti hidastuu myös koiran alastulo hidastuu, jota emme halua.

Treenasimme siis niin että juoksin vierellä kontaktin, annoin koske- käskyn alastulolla, jonka jälkeen odota-käskyn, kävelin eteenpäin ja vapautin tule-käskyllä. Satu palkkas kontaktista, tämä kyllä toimi mielestäni kivasti.. :). Jatkamme siis treenejä, ehkä me vielä jonain kauniina päivänä yllätämme kaikki ja osaamme täydelliset kontaktit, sitä odotellessa.. :) Neuvoina siis treenata kotona laudan kanssa alastuloon jäämistä ja siinä pysymistä, etupalkan kera sillä on aivan liikaa kiinni mussa ja mun liikkeessä. Tarvitsen myös apuohjaajaa joka saa tarvittaessa palkan pois, mikäli varastaa eteen. Täytyy myös opettaa hakeutumaan itsenäisesti alas vaikka tekisin mitä siellä takana.. :) Seuraavat kontakti-treenit Satulinnassa 11.3.

Muistettavaa Sentin alastulojen opettelussa!

- ÄLÄ auta koiraa vaan anna sen ajatella itse
- ÄLÄ pelkää virheitä
- Mikäli varastaa älä päästä korjaamaan alastuloa koskaan itse vaan aina tehdään puomi alusta asti (tai kotona koko levy)
- Palkkaa aina etupalkalla



perjantai 10. helmikuuta 2012

Takaaleikkauksia

Tammikuun lopussa osallistuimme Sentin kanssa Satulinnan takaaleikkaus kurssille, vetäjinä Niina-Liina Linna ja Satu Hilli. Saimme treeneistä ihan mielettömästi irti, aivan huipputreenit, lisää tälläisia.. :)

Senttihän ei ole kovin irtoava koira, johtunee toki myös siitä että irtoamista ei ole tarpeeksi harjoiteltu, paljon sitä kyllä on treenattu muttei ilmeisesti tarpeeksi.. :) Tämän vuoksi takaaleikkaukset eivät ole olleet meille kovin helppoja, en myöskään itse ole osannut opettaa takaaleikkauksia oikealla tekniikalla. Kurssi alkoi puolen tunnin teoria luennolla, joka oli todella hyödyllinen ja avasi monia asioita. Tämän jälkeen tehtiin Sadun puolella kuivaharjottelua ilman koiria pienellä radanpätkällä, jossa oli muutama takaaleikkaus sekä välistäveto. Ohjaan kuulemma välistävedon kuin koirani olisi iso maksikoira, sehän ei ole meidän vahvuus ja Sentti lähtisi aina kovin mielellään takaakiertoon joten taidan hieman yliohjata välistävetoa. Otettiin koirat samalle radalla, aluksi hinkkasimme tuota välistävetoa Sentin kanssa ja saimme sen todella hyväksi (heti kun ohjaaja ohjasi oikein), takaaleikkaukset sujui vasemmalle puolella hyvin mutta ei kovin kummoiseti oikealle puolelle. Sentti on selkeästi parempi vasemmalla puolella ohjattaessa, eipä se ihme olekaan kun koiran kanssa on tokoiltu, jolloin kaikki tapahtuu vasemmalla puolella. Satu toimi apuohjaajana ja palkkasi edestä leikkauksien jälkeen ja saimme ne todella kivaksi ja kaarteet lyhyiksi. Kyllä Sentti osaa, kun vaan ohjaaja ohjaa oikein. Jälleen Sentti sai taas kehuja, Sentti on nopea ja todella kuuliainen koira, ohjaaja saa olla todella tarkkana, silla reagoi pienimpiinkiin ohjauksiin todella herkästi.

Tämän jälkeen siirryimme Niinun puolelle jossa oli 12 esteen rata koostuen lähinnä hypyistä ja parista putkeen menosta, muillakin ohjauksilla olisi radasta hyvin selviytynyt, mutta ideana siis takaaleikata kaikissa mahdollisissa kohdissa. Kävimme radan jälleen alkuun ilman koiria läpi. Nyt kun itse sisäistin takaaleikkauksen ja ohjasin koiraa oikein radalla, niin Sentti oli aivan SUPER, meni aivan loistavasti radan muutamaan kertaan läpi, ei kysellyt ollenkaan, kaarteet olivat lyhyitä kun Sentti tiesi jo hyppyyn lähtiessä mihin suuntaan jatketaan ja vauhti oli hyvä.. Ihan täydellistä!! Eipä Niinullakaan ollut hirveästi lisättävää..

- Muista erottaa valssaukset ja takaaleikkaukset
- Koiran puoleinen käsi ohjaa takaaleikkauksen
- Ohjaa takaaleikkaus älä vain huiskaise koiraa hypylle ja jätä sitä yksin
- Valmistavan laukan askeleella koiran pitää jo tietää mihin ollaan menossa hypyn jälkeen
- Takaleikkaus tärkeä opettaa ihan jo pennnulle, opettaa hyvin radanlukutaitoa koiralle

Treenit olivat siis mitä loistavimmat mutta pieneksi huolen aiheeksi nousi Sentin hypyt. Senttihän on käynyt Ulla Kaukosen hyppytekniikka kurssilla ja muutamilla yksityistunneilla ja tekniikka on ollut hyvä, ei hae hyppyä ja hypytkin melko pyöreitä, myöskin fyssarilla ollaan käyty parisen kertaa vuodessa (viimeksi syksyllä) ja kaikki ollut kunnossa. Nyt kuitenkin on alkanut hakemaan hyppyä ja hyppää laatikkomaisemmin, mikä huolestuttaa. Tämän on huomannut myös pari muuta ihmistä jotka Senttiä ovat katsoneet ja myös Niinu huomasi asian. Tarkoitus oli mennä tässä alkuvuodesta fyssarille taas , mutta päätinkin viedä Sentin ensin osteopaatille, ajan sain helmikuun loppupuolelle ja siihen asti Sentti saa nyt pitää hieman taukoa ja treenata ilman rimoja speedbumbeilla agilitya. Senttihän on todella todella herkkä koira joka aina kyllä näyttää jos vähänkin johonkin sattuu ja jos sitä enemmänkin sattuisi niin eihän se onneksi hyppäis.. mutta koirien terveyden ehdoilla mennään ja katotaan mita Maare (Maaria Kaiperla) meille helmikuun loppupuolella sanoo. Itse luotan kyllä kovasti Maareen, saihan hän meidän karkeakarvaiselta mäyräkoiraltakin mäyräkoirahalvauksen parannettua, vaikka lääkäri ei ollut kovin luottavainen. Nyt siis odotellaan pienellä jännityksellä osteopaatille menoa.

tiistai 7. helmikuuta 2012

Muuttoväsymystä




Pääsimme viimein viime perjantaina muuttamaan uuten kotiimme ja meidän evakkoelämä loppui :). Koirat ovat sopeutuneet yllättävän hyvin. Centti nyt tapansa mukaan aluksi reagoi kaikkiin ääniin herkästi, Kevin on tyytyväinen kun saa olla meidän kanssa se on niin sopeutuvainen ja Domi nyt on vielä niin pentu että sopeutuu nopeasti melkeinpä mihin tahansa. Yksinoloharjoitukset uudessa kodissa on aloitettu, mutta Sentti tapansa mukaan alkuun protestoi uudessa paikassa yksin jäämistä haukkumalla, onneksi ollaan tää viikko lomalla niin voidaan harjoitella yksinoloa ja onneksi meillä on niin ihanat seinänaapurit jotka raportoivat asiasta. Sentillä ja Kevinillä on ihan päällikköpaikat makkarin ikkunassa katella päivät pitkät, siitä näkee loistavasti pihan lisäksi vilkkaalle kävelytielle jossa liikkuu paljon koiran ulkoiluttajia. Pojilla kävi vielä niin hyvä tuuri että ne on ainoat uroskoirat meidän 6-hengen yhtiössä, muut koirat ovat narttuja.. :)

Treenailut ja Domin koulutus onkin jäänyt tässä hätäkässä vähän vähemmälle, ainoastaan launtaina kerettiin treenaamaan Kevinin ja Domin kanssa Sporttikoirahallille. Kevin treenasi hyppytekniikkaa perussarjalla ja liikkuvalla sarjalla, teimme myös pientä helppoa ratapätkää jossa harjoteltiin keppejä ja rengasta osana rataa. Domi harjotteli tuttuja harjoituksia, putkeen lähetyksiä, takaakiertoja, irtoamista... ja lopuksi paljon hauskanpitoa leikkien. Sentin kanssa käytiin Satulinnan takaaleikkauskurssilla ja kontaktikoulun jatko-osalla, mutta niistä lisää tuonnempana. Muuten koirien on ollut tyytyminen pitkiin lenkkeihin, paitsi noissa viikonlopun pakkasissa lenkitkin olivat melkoisesti lyhyempiä. Sentti ja Kevin reagoi kylmyyteen kun mennään lähelle 20 asteen pakkasia, Domia ei tunnu palelevan missään lämpötilassa, takapihaltakin se täytyy väkisin hakea sisään joka kerta. Onpa ihanaa ollut lenkkeillä uusilla kulmilla ja tutustua uusiin reitteihin. Maastothan täällä ovat aivan täydelliset, nyt toki talvella paljon kävelyteitä on hiihtolatuina ja metsäpoluillakin saa tarpoa melko paljon kun lunta tulee harvase päivä, mutta kyllä pojat tykkää..