tiistai 27. marraskuuta 2012

Adiòs por un tiempo!

kuva www.finnmatkat.fi


Blogi hiljenee ainakin kahdeksi ja puoleksi viikoksi sillä nää suuntais huomenna Thaimaan lämpöön yllä oleviin maisemiin. Koirat on viety hoitopaikkoihin ja hirmuinen ikävä niitä jo on. Onneksi kaikki menivät ihaniin hoitopaikkoihin. Sentti lähtee äidin mukana Lahteen kissan seuraksi, Kevin meni Johannalle nauttimaan jakamattomasta huomiosta ja Domi pääsi riemustuttamaan Ellan ja Tepon arkea. Domin elämästä kera Tepon voikin seuraavat viikot lukea täältä. Adiiiooos!!

maanantai 26. marraskuuta 2012

Tykki koira

Sunnuntai-aamuna russelit jäivät Juhan kanssa kotiin kylkeä kääntämään, kun lähdimme Domin kanssa Ojankoon Anu Rajaheimon koulutukseen. Oikein aksapainotteisesti tuli tämäkin viikonloppu siis vietettyä. Kyytiin haettiin seuraksi myös Ella ja Teppo.

Anu oli suunnitellut melko kinkkisen tekniikkatreenin, aiheena persjätöt. Me ei kyllä ehditty persjättöihin asti. Anun mielestä myöskään noin nuoren koiran ei tarvitse osata vielä persjättöä. Hiottiin alun pakkovalssia paremmaksi ja nopeemmaksi ja hieno siitä tulikin. Tärkeintä on oppia itse ajoittamaan ja rytmittämään pakkovalssi oikein. Vahvistettiin myös putki käskyä ja putkeen irtoamista hetsaamalla koiraa putkeen lähetyksessä. Sen jälkeen katsottiin vähän meidän takaakiertoa. Mielestäni meillä on ollut siinä vähän ongelmia radan osana, jolloin vauhti on ollut melko tapissa, mutta saatiin sekin sujumaan. Täytyy vaan ite muistaa vielä viedä ohjaukset loppuun asti eikä roiskia. Välillä sitä unohtaa miten nuori ja kokematon Domi kuitenkin vielä on, vaikka se valtavasti jo osaakin.

Todella hyvät treenit, toivottavasti pääsemme Anun oppiin toistekin. Anu muistutti palkkaamisen tärkeydestä, mieluummin palkkaa liian usein kuin liian vähän. Helposti nopean ja motivoituneen koiran, joka palkkaantuu pelkästä tekemisestäkin, unohtuu palkata tarpeeksi usein. Terrierin kanssa treenatessa ei onneksi voi unohtaa palkkaamista tarpeeksi usein. Painotti myös kuinka tärkeää on lähdossä pysyminen ja kehottikin harjoittelemaan sitä myös kokeneilla kisakoirilla tarpeeksi usein. Sitä usein unohtaa palkata niitä jo sujuvia asioita kunnes ne ei enää sujukaan.

Anu piti Domista kovasti. Tykkäsi että irtoaa hyvin, mutta tulee myös käteen tarvittaessa ja hakee jo nuorelle iälle hyvin esteitä. Kehui Domin olevan oikein tykki koira ja oikealla treenillä tulee hätyttelemään varmasti kärkisijoja. Ja vielä kun sen sanoo PM- voittaja, SM-mitalisti ja maajoukkuekoirakko niin täällä ollaan äärettömän iloisia tuosta pienestä agiilitäjästä <3.

Videotakin treeneistä on, mutta kun ne kuvattu Ellan kameralla, mutta mun muistikortilla niin jostan syystä mikään kone ei avaa niitä. Ehkä vielä joku päivä keksin keinon purkaa ne, siihen asti ne on ainakin hyvässä tallessa.

Ojangon kurasissa maastoissa tuli tehtyä kunnon alku- ja jäähkäverkat. Domi oli onnesta kiemurana, kun mukaan tuli myös iiiihanainen Nefer. Ei vain tainnut Nefer enää tykätä yhtä paljon Domista, vaikka Domi kaikkensa tekikin. Ihana kurajengi koossa <3.







sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Onnistumisen fiiliksiä

Perjantain treeneissä  Domilla oli mieletön vauhti taas päällä, yhdellä pätkällä se juoksikin suoraan yleisöön, kun jarrut oli hieman hakusessa. Ohessa päivän treenirata, paitsi vitos ja ysi putken kohdalla oli pussi.  Kutos-seiska- kasi hypyn serpentiiniä harjoiteltiin. Kutos-seiska hypyt meni hienosti ja treenattiinkin kasi hypylle irtoamista niin, että jäin itse seisomaan seiska hypylle. Tosi hienosti irtosi. Domi selkeästi kaipaa omaa tilaa hypyillä, mutta sehän passaa, kun se noin hienosti irtoaa. Muurin jälkeisen pätkän viimeiseen putkeen asti tein ensin valssilla, jonka Heli vaihtoi heti persjätöksi. Mul tuntuu olevan joku ihme hinku valsseihin. Rohkeemmin vain persjätöt ja takaaleikkaukset käyttöön. Persjättö muurin jälkeen onnistui hienosti. Sitten kokeiltiin vielä takaaleikkausta hypylle kymmenen. Yritin siinä mutista, että eihän me nyt sellaista vielä osata, mutta hienot takaaleikkaukset me pari kertaa peräkkäin siinä kuitenkin tehtiin. VAU, mikä vauhti ja kääntyminen Domilla takaaleikkauksissa oli! Aivan ihanaa miten Domi antaa joka treeneissä parhaansa. Se nauttii lajista aivan mielettömän paljon ja miten ihana onkaan kokea onnistumisen fiiliksiä sen kanssa.



Eilen russeleiden kanssa Sporttiksella. Alkuun molempien kanssa hyppytekniikkaa. Halusin treenata päällejuoksuja ja välistävetoja. Eipä niitä paljoa tarvinnut treenata, kun molemmat tekivät hienoja pätkiä heti ensi yrittämällä. Sentin kanssa myös muutamat keppitoistot, jotka meni myös oikein hyvin. Vaikeammat kulmat ehdottomasti treenin alle. Minimies Kevin aksasi myös tosi taidokkaasti <3. Sentti jää nyt pidemmälle tauolle agilitysta, tammikuussa olisi taas tarkoitus jatkaa. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan ja koira pysyy kunnossa niin kevät kisataan ahkerasti tai ainakin kovin paljon ahkerammin kuin tänä syksynä. Taidettiin me kolme- tai neljä kertaa startata puolen vuoden aikana.



lauantai 24. marraskuuta 2012

We can do it! Together!!

Torstai-ilta tuli vietettyä Vappu Alatalon luennolla Psyykkisestä valmentautumisesta koiraurheilussa. Onkin ollut pidempään jo tarkoitus päästä aiheeseen liittyville luennoille, mutta en ole ehtinyt. Suosittelen kaikille. Mulle luento oli ainakin tosi tärkeä. Kuinka usein sitä löytääkään itsensä rataantutustumisessa miettivänsä että tuohon kohtaan me hyllytetään? Tai kuinka usein ollaankaan hyllytetty vaikean kohdan jälkeiselle helpolle hypylle? Miten mä voin onnistua tänään? Toimiikohan mun koira tänään?

Ohessa omat muistiinpanoni Vapun luennolta ja itselleni tärkeimmät pointit. Näihin täytyy muistaa palata usein.
  • Mikä on suoritukselle ihanteellinen vireystila? Olenko jo löytänyt itselleni parhaimman vireystilan  missä tulee ne parhaimmat suoritukset? Mikäli olen löytänyt miten pääsen siihen vireystilaan?
  • Myös treeneissä vireystilan on oltava kohdallaan
  • Seuraa omaa vireystilaasi -> fyysinen olotila
  • Vireystilan pitäisi vielä osua koiran kanssa yhteen
  • Vireystila pitäisi myös osata palauttaa jos se menee yli tai nostaa jos laskee

  • Opi tunnistamaan oma jännityksesi. Milloin jännitän? Miten jännitän? Haittaako jännitys suoritustani?
  • Haitallinen jännitys voi aiheuttaa keskittymisen hajoamista ja jopa fyysisesti huteran olon -> suoritus ei onnistu halutulla tavalla
  • Haittaava jännitys pitää saada hallintaan
    • Keskity siihen mitä olet tekemässä
    • Mielikuvaharjoituksia
    • Vahvista itseluottamusta
    • Mennään tekemään se mitä on treenattu
    • Kisoja tulee uusia ja huomenna on uusi päivä 

  • Kirjaa ylös hyvin sujuneet asiat, ei vain huonot
  • Muista aina kirjata yhtä paljon hyvin menneitä asioita kuin huonosti menneitä
  • Itseluottamus elää faktojen päälle
  • Me ollaan osattu tää juttu, miksei nytkin

  • Ei ole epäonnistumisia vain virheitä
  • Virheistä oppii, tutki virheitä rauhassa ja perusteellisesti
  • Ilman virheitä ei opi eikä tapahdu kehitystä
  • Älä pelkää virheitä -> on ok harmittaa, sieltä se energia ja voima tulee lisätreeniin
  • Onnistumisen ennakointia -> hae hyvä muisto onnistumisesta

  • Pitää olla realistinen käsitys omista mahdollisuuksista
  • Optimismia- mä olen oppinut ja mulla on keinot oppia lisää
  • Itseluottamusboostiin voi saada esim. kattomalla ihka ensimmäisiä kisoja

  • Kouluttamisesta oppii myös joka kerta itse
  • Jokaisella on oma tahti ja oma rytmi, jokaisesta oppii
  • Kaikki on hyödyksi, mikään treeni ei mene hukkaan
  • Älä vertaa muihin,  vertaa aina vain itseesi, keskity omaan juttuun
  • Mieti mitä voit oppia huipuilta, ihan vain katsomalla niiden suorituksia
  • Vaihtelevia treenejä koiran kanssa, välillä helppoja välillä haastavia
  • Tee kaikki onnistuu treenejä koiran kanssa
  • Usko omiin taitoihin ja kykyihin -> usko onnistumisiin
  • Hyväksy itsesi, ajattele positiivisesti
  • Muista joka treeneistä/kisoista löytyy jotain hyvää
  • Muista unelmasi
  • HAUSKANPIDON JA NAUTINNON KAUTTA

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Experience is what you get when you don`t get what you want




Viikonloppu tuli taas vietettyä agilityn parissa ja kerättyä kokemusta koulutusohjaajakurssilla. Domi oli matkassa mukana ja vietti viikonlopun äitini seurassa, kun itse olin ahmimassa lisää oppia agilitysta. Tämä viikonloppu oli selkeästi paremmin järkätty ja ehdimme käydä enemmän asioita läpi. Aamut uppouduimme teoriaan Nastolan koululla ja päivät koulututimme VAU:n hallilla demokoirakoita.

Lauantaina meillä oli "loppu-koe" jossa jokainen koulutti omaa demokoirakkoaan Johannan määrittelemällä tekniikkapätkällä. Kaikki muut arvosteli ja kirjoitti palautteet ylös koulutushetkestä. Koirakkoa ei etukäteen tiennyt ja mulla taisi käydä hyvä tuuri, sillä mun kohdalle sattui nuori russelikoirakko (sunnuntaina hyvä tuuri ei jatkunut vaan sain nopean bordercollien koulutettavakseni) Vaikka koira oli vasta reilu vuoden niin se tuntui jo oikein taitavalta. Tehtäväkseni jäikin vain hioa kaarroksia pienemmäksi ja rohkaista siinä ohjaajaa. Olipa kiva taas kouluttaa, eikä jännittänyt yhtään vaikka koulutus tapahtuikin kaikkien kurssilaisten sekä koulutettavien valvovan silmän alla. Kirjallinen palaute koulutuksesta ei ole vielä tullut, mutta paikan päällä sain hyvää palautetta. Toivonkin olevani rento- tsemppaava ja helposti lähestyttävä kouluttaja. Saamme tosissaan kirjallisen pidemmän palautteen vielä perästä, odotan innolla myös negatiivisen/rakentavan palautteen saamista koulutuksesta. AIVAN MIELETÖN treni-into taas näistä viikonlopuista tulee, mutta sehän on vain hyvä juttu. Esteille ei alkuviikosta koirien kanssa päästy, mutta Domin kanssa on kotona treenattu sylkkäriä ja poispäinkäännöstä.

Omat muistiinpanoni viikonlopulta:

  • Suomalainen agility on aika huipputasoa
  • Koiria rakennetaan Suomessa paljon taitopuolelle
  • Pitää olla taito siirtyä takaisin ihan perusharjoituksiin
  • Ihmisillä tuntuu olevan liian kiire kisakuntoon, oiotaan 
  • Toinen äärilaita taas tekevät aivan liian pitkään perusharjoituksia, vaikka koira olisi valmis menemään jo vaikeampiin harjoituksiin
  • Vahvista esteitä, myös hyppyjä
  • Muista pitää esteet tasa-arvoisina, älä kasvata putki- tai kontaktihulluja koiria
  • Muista rohkaista palkkaamaan koiria paljon
  • Tasa-arvoisuus treeneissä että kukaan ei tunne olevansa eriarvoisempi ryhmässä
  • Koulutus on vuorovaikutusta
  • Ääntä palkitsemiseen
  • Muista apuvälineiden sekä apuohjaajan käyttö
  • Anna palikat, mutta anna ohjaajien ratkoa itse
  • Ohjaaja on kokonaisuus, muista myös jalkojen käyttö ohjaamisessa
  • Kontaktit itsenäiseksi koirille

Oheiset Johanna Nybergin  koulutusohjaajakurssin dioista kerättyjä muistiinpanoja
  
Hyvän tunnin elementit
  • Kaikille koirille tasapuolinen aika
  • Suunnittele tunnin "käyttö" järkevästi 
  • Ongelmalähtöinen/ratalähtöinen sunnittelu
  • Hyvä suunnittelu kertoo hyvästä kouluttajasta ja siitä että arvostat ryhmääsi
  • Anna aidosti palautetta
  • Hyvä tunti on vuorovaikutustilanne molempiin suuntiin, sekä kouluttaja että koulutettava saavat kokemusta
  • Hyvä vetäjä on nöyrä mutta jämäkkä
  • Mikä on koiran ja ohjaajan välinen suhde?
Erilaisia harjoituksia
  • Esteharjoittelu
  • Ohjausharjoittelu
  • Tekniikkaharjoittelu koiralle ja ohjaajalle
  • Helpot ja nopeat
  • Muistiharjoitukset koiralle sekä ohjaajalle 
  • Ylipitkät harjoitukset
  • Henkisen paineen harjoitukset
  • Erilaisten apujen harjoitukset
  • Koiran vaihto
  • Kisanomainen treeni
Miettimistä
  • Millä tasolla ja missä koira on optimaalisessa koulutustilanteessa
  • Koska ohjaaja on vastaanottavaisimmillaan
  • Henkinen valmennus
  • Tavoitteet, asenne ja motivaatio (ohjaajan merkitys)
  • Ohjaajien oman ajattelun opettaminen ja ongelmien ratkaisukyvyn kehittäminen
  • Millainen on hyvä kurssilainen? Miten saat koulutusohjaajana opetettua kurssilaiselle myös hyvän kurssilaisen piirteet
  • Millainen on hyvä agilitykoira
Tavoitteet
  • Hyvä kumppanuus koiran ja ohjaajan välillä perustuu luottamukseen
  • Hyvä agilitykoira on sekä nopea että kuuliainen ja nämä ominaisuudet pysyvät tasapainossa
  • Jomman kumman ylivoima saa aikaan ongelmia
  • Liian nopea koira katoaa käsistä ja liika kontrolli saa aikaan hitautta ja tylsää agilitya

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Voi huokaus

mitkä treenit meillä oli Sentin kanssa keskiviikkona! Itse agilityn suorittaminen meni melko hyvin, mutta se kaikki muu. Sentillä on ollut todella kova vauhti viime aikoina treeneissä, joten siinä mielessä sen vire on ollut hyvä. Mutta se aika kun ei tehdä agilitya niin on hieman kröhöm... ala-arvoista. Olen saanut todella nopean koiran, mutta samalla synnyttänyt pienen terrorin. Se pomppii, repii vaatteita, leikkiessä onnistuu jotenkin lyömään hampaat muhunkin, että verta valuu ainakin joka toisissa treeneissä, ei meinaa pysyä enää lähdössä, komentaa, varastaa leluja taskusta, ei anna kiinni kun saa lempilelunsa yms.. Okei, kuulostaa paljon pahemmalta kuin se todellisuudessa on, mutta eihän toi hyvältä kuulosta siltikään. Silloin kun mennään niin mennään todella hyvin ja vauhdikkaasti, mutta kun palkkaan tai pidetään taukoa omalla suoritusvuorolla niin käyttäytyy sikamaisesti.

Tiedän kyllä, noissa tilanteissa on vaan parasta viedä koira autoon ja ottaa takaisin kun se on hieman rauhoittunut. Näin teemmekin omatoimitreeneissä ja se toimii melko hyvin. Kolmannen tai neljännen kerran jälkeen autosta tulee nopea, mutta hillitympi russeli, kun se tajuaa että ei se mami aksaa mun kanssa, kun roikun sen vaatteissa tai teen jotain muuta yhtä typerää. Mutta mites ohjatuissa tai maksetuissa treeneissä, siellä ei oikein pysty toteuttamaan tuota. Tai jos toteuttaa niin agilitya ei kyllä pääse ollenkaan tekemään. Huoh.. jos harkitset russelia agilitykaveriksi niin harkitsisin vielä kerran uudestaan. Jos haastetta kaipaat niin oiva valinta. Hienoja ne voi olla, mutta ei varmastikaan helpoimmasta päästä.

Mutta itse treeneihin. Jenni oli värkännyt meille oheisen radan. Alku oli todella hyvä ja nopea. Harjoiteltiin 6 putkelle putkijarrutusta ja pari kertaa, kun jarrutin niin alkoi ennakoimaan eikä mennyt enää putkeen. Senttihän ei tarvi ennen putkea kovinkaan voimakasta jarrutusta, jotta se kääntyy nopeasti, riittää kun kutsuu putkessa ollessa. Kepeille vienti takkusi myös, jouduin käydä niistämässä ensimmäiseen väliin, jolloin suoritti kepit todella hienosti. 10-11 välistäveto oli superhieno (mikäli joku muistaa niin eipä ole muuten montaa kuukautta siitä, kun tuskailin välistävetojen kanssa ja nyt ne on noin hienot).

Keinu oli ekalla pätkällä hieno, mutta tokalla hieman himmaili. Jenni ehdotti etupalkkaa, mutta itse en ole sitä koskaan käyttänyt, jotain kuitenkin pitäisi treenata, jotta keinu saataisiin nopeammaksi. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan. Paljon onnistuneita pätkiä saatiin treeneissä, mutta päällimmäisenä jäi vain Sentin sikailut mieleen. Uskon että toi on kuitenkin helposti pois opetettavissa, sillä että sikailemisella joutuu autoon ja hyvällä käytöksellä pääsee aksaamaan. Sentillä alkaa muutenkin ensi viikolla ainakin kuukauden agilitytauko, joten katsotaan kuinka "hullu" se on tauon jälkeen.


Perjantaina Domin treeneissä aiheena oli A-putki erottelu. Kyseistä ei ollakaan koskaan tehty, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Jouduin todella voimakkaasti vastaisella vetämään, jotta Domi ei juossut putkeen ja saimpa sen molemmistakin ohi. Useamman kerran putkeen päätyi sheltin matka, mutta saatiin pari onnistunuttakin suoritusta aikaan. Kaunista se ei ollut, mutta pääasia, että onnistumisia saatiin. Kyllä me opitaan vielä. Uutena esteenä mentiin myös muuria, vain pentuna juostiin muutama kerta muurin "siivekkeiden" läpi. Otin yksittäisenä esteenä pari kertaa ja eipä se sen enempää toistoja tarvinnutkaan, kun sen jo radalle pystyi lisäämään. Taitava mies, ME LIKE <3. A:n kontakti oli hyvä, nopeutta A:lle saisi tulla hieman lisää. Puomi on tullut todella hyväksi nyt, joten uskon A:n myös paranevan. A- este on kuitenkin sen verran rankka este koiralle, että en aio kyllä hinkata sitä yhtään ylimääräistä.



keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Valokuvauksen antia

Olemme päässeet muutaman kerran nauttimaan ammatti valokuvaajan vierailuista treeneissämme, ohessa ensimmäisen kerran otoksia. Kaikki kuvat Juha Rikala. 

Domi:









Kevin:



Sentti:














tiistai 13. marraskuuta 2012

Tyttöjä talossa




Tosca on ollut meillä taas hoidossa. Pojat on tykännyt varsinkin Domi. Meillä kun puhutaan aina pojista, onko pojat viety lenkille, onko pojat saanu ruokaa, lähdetäänkö poikien kanssa lenkille yms yms. Niin valitettavasti hoitokoiratkin muuttuvat pojiksi. Tosca on siis kyllä nuori narttu. Ennen kukaan pojista ei ole ollut erityisen kiinnostuneet Toscasta- siinä mielessä, mutta nyt toisien juoksujen jälkeen on kiinnostus hieman herännyt. Kevin yritti jopa nousta selkään- säälittävän näköistä. En  kuitenkaan viitti julkasta kuvaa tästä säälittävästä yrityksestä.

Perjantaina pääsi Domi aksaamaan. Heli oli värkännyt meille oheisen radan, teemana putken takaaleikkaukset. Domi oli oikein pätevä ja irtosi loistavasti putkiin. Seiska putkesta rallattikin sitten sen verta kaasu pohjassa, että käännös valui melkoisesti, sitä treenattiin sekä 9-11 pätkää treenattiin mahdollisimman tiukaksi ja nopeaksi. Saisin vieläkin nopeammin lähteä liikkeelle takaakierron jälkeen. Hyvät treenit. Ohessa huonolaatuinen video, mä en tajuu tota meidän kameraa..




Lauantaina Sportiksella treenaamaan pääsi Sentti ja Domi, meillä oli jälleen valokuvaaja hallilla. Sentin kanssa vahvistettiin yksittäisinä esteenä keppejä ja rengasta. Tämän jälkeen tein pienta radan pätkää, jossa inhottavia pyörityksiä. Yritin hioa kurveja tiukemmiksi ja nopeammaksi. Lelu kädessä se yllättäen oli huisin vauhdikas. Tein vain kerran, kun oli niin pätevä ja superpalkka siitä.

Domin kanssa otettiin rengasta yksittäisenä esteenä. Rengas alkaa sujumaan jo oikein hyvin yksittäisenä esteenä ilman siivekkeitä sivulla,  mutta putken kautta tullessa tarvii vielä ohjurit sivuille. Rengaan jälkeen siirryttiin keppeihin. Tehtiiin kuutta keppiä ohjurein. Hyvin hakee kaukaa ja eri kulmista yksittäisenä esteenä. Radan osana edelleen jätti muutaman kerran viimeisen välin pujottelematta. Ohjureita ei siis ainakaan vielä voi lähteä poistamaan mistään kohdasta. Sen verta aivotyötä tarvittiin, että oli yllättävän väsynyt shelttipoika treenien lopussa. Ei sitten tehty enää mitään muuta. Nyt olisi kyllä tärkeätä saada ne omat kepit pihalle. Kepit kyllä löytyy, mutta ohjurit ovat vielä vähän tekovaiheessa.

Domi jää pian kolmen viikon agilitytauolle, kun suuntaamme etelän lämpöön, mutta sen jälkeen kyllä aloitetaan treenaus vähän tavoitteellisemmin. Kyselin Niinulta ryhmäpaikkaa Domin kanssa ja joulukuun alusta taidammekin päästä treenaamaan Niinun silmien alle torstaisin:). Pari ekaa kertaa jää meiltä väliin, mutta odotamme kyllä innolla treenien alkua Univet areenalla. Tällöin siis toki jätämme perjantain-treenit pois kokonaan.

lauantai 10. marraskuuta 2012

11 vastausta

Kiitos Katjalle haasteesta, tässäpä vastauksia..

1. Miksi päädyit hankkimaan koirasi sieltä mistä sen hankit?

Dodii, lähdetään Sentistä. Ensinnäkin mäyräkoiran jälkeen halusin vähän vilkkaamman ja enemman harrastuskoiran. Hollannissa asuessani hoidin vuoden verran yhtä russelia, joten päätös russelin ottamisesta oli helppo. Sentti löytyi melko nopeasti, pentueesta oli kaksi urosta vapaana ja perinteisen kaavan mukaan menimme vain katsomaan vapaita pentuja. Yllättäen Sentti lähti matkaamme. 

Toista koiraa miettissäemme kuulin, että Ajannon Riitalla olisi vielä yksi urospentu vapaana, jota hän oli ajatellut sijoitukseen johonkin tutulle (Ajannon Timo oli aikoinaan estevalmentajani). Kävimme Keviniä noin viiden viikon ikäisenä katsomassa ja Kevinin vanhemmat nähtyämme eipä tullut mieleenkään olla ottamatta Keviniä.

Domi oli pitkän harkinnan tulos. Varmaan noin vuoden verran pentueita kateltiin. Toiveena oli saada terveistä, hyväluonteisista ja varsinkin rohkeista vanhemmista pentu. Käpäläkoplan shelteistä olin kuullut paljon hyvää ja otinkin yhteyttä Kittaan. Muutaman kerran Turussa käytiin ja näin Domin molemmat vanhemmat ja ihastuin niiden luonteisiin kyllä siltä istumalta. Onneksi pentueesta löytyi sopiva urospentu meille. Päätös pennusta tehtiin vasta pentutestien jälkeen seittemän viikon iässä.

2. Mikä paras puolesi koirankouluttajana? Entä huonoin?


Pyrin johdonmukaisuuteen ja siinä on mielestäni hyvin pysytty. Kärsivällisyyttä saisi vieläkin olla lisää koirankoulutuksessa. 

3. Mikä on koiranomistamisessa parasta?

Varmastikin lähes kaikki. Kuinka valtavan ilon ja piristyksen ne tuokaan elämään. Ja kuinka paljon ne pistävät liikkumaan, keli kuin keli niin ulos on lähdettävä.

4. Minkälaisia metodeja käytät koiriesi kouluttamiseen?

No kaikki lähtee positiivisen kautta. Terrierien kanssa saa käyttää aika paljon mielikuvitusta niitten koulutuksessa ja niiden kanssa saa olla aina askeleen edellä, jotta onnistuu.

Domin kanssa on käytetty paljon vastaehdollistamista, joka toimii todella hyvin (joskus jopa vähän liian hyvin,). Vastaehdollistamista olen alkanut käyttämään myös terriereiden kanssa ja tuntuu nekin jo oppineen sen melko hyvin.

5. Oudoin kommentti koiriisi liittyen?

Ihana kissanpentu (Domi)

6. Mitä koirasi on opettanut sinulle?

Ihan valtavasti jokainen koira on opettanut, listasta tulisi hyvin pitkä. Kärsivällisyys tulee ainakin heti ensimmäisenä mieleen ja varmastikin sitä johdonmukaisuutta. Niin ja ehdottomasti pyyteetöntä rakkautta.

7. Mistä keksit koirasi nimen?

Mä oon niin huono keksimään, että onneks mun ei oo vielä tarvinnut keksiä yhdellekään mun koirista nimeä. Sentin ja Kevinin nimet tulee suoraan niiden koko nimistä. Domin kanssa meillä olikin suuren suuri ongelma, sille piti keksiä nimi sen ollessa Käpäläkoplan Homer. "Homer" kun ei oikein sulautunut suuhun. Teemu Selänteen koirien nimet on Tie ja Domi ja sieltä Juha nimen  Domille halusi. Arvatkaa vaan mikä meidän seuraavan koiran nimi on :). Niin ja Selänteen koirathan on rottweilereita joten vähän eri sarjassa painitaan.

8. Koirasi erikoisin lempinimi?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, joten koirillamme on yllättäen melko paljon lempinimiä, ohessa usein käytetyt ehkä hieman erikoiset lempinimet. Kaikkien takana piilee pitkä stoori, mutta ei niistä sen enempää.

Sentti= Läski
Kevin= Pepsulainen
Domi= Talipallo

9. Mikä on ollut paras hetkesi koiranomistajana?


Näitä on valtavasti mutta kyllä mun mielestä on ihaninta kun näen ja tiedän että koirani ovat onnellisimmillaan. Näitä hetkiä on ainakin kesät mökillä. Siellä ne saa painaa aamusta yöhön vapaana, leikkiä, puuhata ja uida aivan mielin määrin.

Kevinin kanssa tulee mieleen näyttelymenestys ja sen pentujen näkeminen muutaman viikon iässä.  Agilityn saralla Sentin kanssa kolmosluokkaan nousu, sillä meidän ei pitänyt edes koskaan  päästä kisaamaan sen onnettumuuksien ja leikkausten vuoksi. Domin kanssa nautin jokaikisistä treeneistä. 

10. Millä perusteella olet valinnut koirasi nykyisen ruokavalion?

Meillä mennään melko pitkälti Sentin ehdoilla. Sentillä on ollut ruoansulatus ongelmia ja sen kanssa on kokeiltu vaikka ja mitä. Parhaiten sillä tuntuu toimivan kypsennetty kotiruoka. Haemmekin siis Kennelrehulta lihat ja tattarit ja kaikki kypsennetään valmiiksi. Aikaavievää, mutta mitä sitä ei koiran eteen tekisi. Välillä syövät myös Royal Caninin nappuloita, joihin sekoitetaan vähän lihaa ja raejuustoa tai kermaviiliä.

11. Yksi asia, minkä haluaisit koirasi ehdottomasti tietävän?

Toivon niiden kaikkien tietävän kuinka äärettömän paljon niitä rakastetaan.

Toivon kaikkien joita ei ole vielä haastettu vastaavan näihin 11 hyvään kysymykseen!! Täällä ainakin mielellään luettaisiin vastauksia.

lauantai 3. marraskuuta 2012

Kuivia ja valoisia aikoja odotellessa






Onpas masentavaa kun pimeetä tuntuu olevan aamusta iltaan ja sen hetken valon ajan joutuu istumaan töissä sorvin ääressä. Arkisin ei siis tule tehtyä enää pitkiä metsälenkkejäkään koirien kanssa, ellei nipistä töistä hiukan aikaisemmin. Onneksi Juha pääsee arkisinkin koirien kanssa metsään. Kyllä sitä itsekin vaan nauttii niin paljon enemmän metsälenkeistä kuin remmilenkeistä. Domikin on niin paljon vapaana että sen remmikäyttätyminen on ehkä hiukan aliarvoista (=huonosti koulutettu).

Keskiviikkona oli Sentin treenit Ojangossa. Radalla treenattiin ainakin putki-puomi erottelua ja päällejuoksuja. Puomille mentäessä meillä ei ollut mitään ongelmaa mutta kun yritin saada sitä pakkovalssilla putkeen niin sepäs päätti jostain välistä kuitenkin liukahtaa puomille. Saatiin lopulta toimimaan mutta tyylipisteitä ei kyllä niillä onnistuneilla suorituksilla ropissut yhtään. Muut radan tekniikat meni oikein hienosti ja vauhdilla. Puomia jälleen treenattiin loppuun, käytettiin etupalkkaa jolloin juoksi hyvin loppuun asti, eikä karannut palkalle. En kyllä usko että apuohjaajan puuttuessa ei karkaisi palkalle, täytyy harkita jotain kaukosäädettävää palkkausalustaa apuohjaajan puuttuessa.


Eilen ESS:n treeneissä Malmilla.. Treenaattiin alkuun keinua. Keinua on vasta peri kertaa näytetty Domille, joten aloteltiin keinun ollessa vain hieman maasta. Ei tunnu välittävän liikkeestä tai kolinasta juurikaan. Nyt kun puomi ja A alkaa olemaan melko valmiita niin nyt olisi tarkoitus aloittaa pikku hiljaa systemaattinen keinun treenaaminen. Lyhyitä toistoja mahdollisimman usein (harmi kun ei ole omaa keinua). Mulla oli tarkoitus opettaa Domille samanlainen keinun alastulo kuin russeleilla on, elikkä pysäytys pelkästään kontaktialuelle josta vapautus. Mutta kun Domilla on niin pirun vahva 2on2off niin  näyttää siltä että Domin kanssa tulen päätymään keinulla myös 2on2offiin. Syy miksi halusin opettaa että Domi pysähtyisi myös kontaktialuelle eikä tekisi keinulla 2on2offia oli turvallisuus. On mahdollista että keinu hakkaa (lähtee takapään alta) takas 2on2offissa. Täytyy seurata ja mikäli on pienintäkään mahdollisuutta että Domin tekniikan myötä noin voisi käydä niin sitten ehdottomasti täytyy vaihtaa suunnitelmaa. Toivotaan että 2on2offit toimii myös keinulla hyvin. Molempia käytetään myös pikkukoirilla ja molempien tapojen olen hyvin nähnyt toimivan. Se taitaa riippua niin paljon koirasta ja koiran tavasta suorittaa keinu. Tavoitteena saada nopea mutta ehdottoman hallittu keinu.

Tämän jälkeen tehtiin rataa pätkissä 1-4 ja 6-12, toinen pätkä aloitettiin keinun alastulolta. Tokalla pätkällä Domi oli aivan ilmiömäisen hyvä. Keinun alastulolta irtosi hienosti kutoshypylle, ekalla pätkällä vedätin kasi putkeen, lähtee tosi hyvin ohjauksiin mukaan vedätyksissä. Tämän jälkeen valssasin seiska hypyn jälkeen ennen kasi putkea. Kun tämäkin toimi hienosto Heli pyysi vielä kokeilemaan persjättöä seiska hypyn jälkeen ja se vasta hieno olikin. Mieletön vauhti tuolla persjätöllä. Kun on irtoava koira ehtii kyllä itsekin tekemään ihan mitä tahansa kun vain päättää ehtivänsä. Helin kanssa ihasteltiin Domin menoa, mahtava dogi!!


Tänään Sporttiksella keskityttiin kaikkien kanssa hyppytekniikkaan. Sentin kanssa tehtiin perussarjaa ja perussarjaa jossa viimeinen hyppy oli okseri. Okseri pitää ehdottomasti ottaa enempikin työn alle. Kisoissa sitä kuitenkin melko usein käytetään, mutta hyvin vähän ainakin meillä okseria treenataan. Hyppytekniikan lisäksi tehtiin keppejä eri kulmista ja pelkkää puomin alastuloa. Puomi paranee pikkuhiljaa ja kepeillä taas Sentti oli varmaan jättänyt aivot narikkaan, sillä ei pujotellut loppuun asti. Yritin saada keppeihin vauhtia vinkulelulla, mutta Sentillä näköjään keitti vähän yli ihanaisesta vinkulelusta ja ei maltti riittänyt enää pujottelemaan loppuun asti. Miten voikaan koira seota noin kovin vinkuleluista.

Kevin meni pelkkää hyppysarjaa ilman vauhtia ja putken kanssa. Putken kanssa vauhti nousi taas jolloin kolisutteli rimoja, korjasi onneksi hyvin. Mutta kyllä Kevinin kanssa pitäisi paljon enemmän hyppytekniikkaa tehdä. Valitettavasti aika ei vain riitä aivan kaikkeen. Harmittaa Kevinin puolesta.

Domi teki myös samaista perussarjaa, kokeilin myös ensi kerran putkelta perussarjalle lähetystä. Yllättäen ekalla kerralla Domilla oli sen verta vauhtia että viimeiseen perussarjan väliin ei enää mahduttukaan ja pudotti vikan riman. Otin uudestaan putken kautta jolloin korjasi hyvin eikä enää kolistellutkaan yhtään rimaa. Loppuun pientä putkihässäkkää ja putkeen irtoamista. Domi irtoaa paljon paremmin hypyille kuin putkeen, hassu koira :)

Treenien jälkeen metsälenkillä Juvanmalmin metsissä. Reilun puolen tunnin jälkiveryttely lenkki venähti puolentoista tunnin rämpimislenkiksi ja märkää oli. Jouduttiin sen verta kauas että onneksi tasaisellakin tultiin pitkään. Vaikka oli polveen asti korkeat kumisaappaat niin olin silti aivan märkä. Pakkasia toivottaisiin tässä huushollissa. Kolmen koiran kuivaaminen ja/tai peseminen ei ole herkkua.

Mä tajusin tänään että Domi ei osaa tempun temppua. Perustottelevaisuus on loistavasti hallussa, mutta eihän se osaa antaa edes tassua (hups). Kevin osaa melkoisen skaalan temppuja ja Senttikin jonkun verran. Kevin oppisi varmasti minkä tahansa tempun jos keksisi opettaa kun taas Sentin kärsivällisyys ei  meinaa riittää uuden opetteluun. Keväällä Iinan kanssa sovittiin että meidän sheltit osaa syksyllä hallikauden alkaessa peruuttaa portaita ylös. Sori Iina, mutta ei Domi osaa ees peruuttaa tasaisella (toinen hups). Mutta tänään siis päätin että Domille opetetaan ainakin tassun antaminen ja peruuttaminen näin alkuun.