Domin kanssa ekaa kertaa mölliradalla

Viime viikonloppu vietettiin Lahdessa koirien kanssa. Lahdessa tuntui kevät olevan jo pidemmällä kuin Espoossa. Metsäpoluilla päästiin jo hyvin lenkkeilemään ilman tassujen kastumista ja mittarikin näytti korkeampia lukemia kuin Espoossa. On tää kevät kyllä pahasti myöhässä. Ollaan käyty Vappuna veneellä Kaivarissa, mutta eipä tarvi miettiä mennäänkö tänä vuonna. Sen verta jäässä vielä meri, että melkein kävellen voisi päästä. Lämpöä kiitos!!!!

Sunnuntaina Lahdessa olikin sitten VAU:n uuden hallin epikset, jonne Domin kanssa suunnattiin. Sunnuntai-aamuna oli hallissa Match Show ja hetken jopa mietin osallistumista siihen Domin kanssa, mutta onneksi tulin pian järkiini. Eihän se osaa esiintyä yhtään, ehkä tarvitsisimme hieman treeniä. Kevinin kanssa olisin hyvin voinut mennä, mutta rokotustodistus jäi kotiin, joten ei sitten päästy. 

Itse kisaaminen olikin sitten hieman hankalampaa. Kukaan ei oikein tiennyt mistään mitään eikä lähtöjärjestystäkään saanut tietää ennen omaa starttia. Ja kisat alkoivatkin reilu puoli tuntia myöhässä. Tästä ei kuitenkaan tiedotettu ja kun ratakin oli valmiina niin siinä sitten virittelin ja pidin lämpimänä koiraa 45 min radan reunalla, kun en tiennyt koska meidän vuoro koittaa. Domi oli jo radalle mentäessä aika räjähdysherkässä tilassa.

Radan alku ei sitten mennyt ihan kuin Strömsöössä. Domi tuli jo ekasta hypystä ohi (?!?). Korjasin ja olinkin sitten pahasti myöhässä jo puomilla, josta juoksi ohi. Yhden hypynkin jätti matkalla hyppäämättä, mitä en kuitenkaan jäänyt korjaamaan. Tuntui että olin koko radan askeleen jäljessä ja vähän pelastellen päästiin maaliin asti. Radan jälkeen oli kyllä hetken tunne, että olenko mä oikeasti noin huono. Mutta ei saa olla liian ankara itselleen. Domi on nuori, kokematon koira ja me tarvitaan vielä paljon ratatreeniä. Painotan sanaa paljon. Myös ohjaajalla on hieman totuttelemista noin nopean koiran kanssa. Mistä sitä saisi nopempia soluja elimistöön? 

Hauskaa meillä oli ja olihan  siellä jotain positiivistakin. Puomin kontakti oli tosi hieno. Ihan turhaan mietin juokseeko läpi. Hienosti pysähty ja lähti vasta vapautuksesta liikkeelle. Osa rimoista oli 30 cm:ssa. Ei mun mielestä tarttis mölliradoilla olla rimat niin korkealla. Tyhmää. Moni tuollakin oli ihan ensimmäistä kertaa mölliradalla. Antaa möllien olla möllejä. Me ainakin oltiin möllejä :)