sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Tuplahylly

Onneksi otsikko ei todellakaan kerro koko totuutta kisoista. Agility on vain niin pienestä kiinni. Sentin kanssa käytiin eilen kisaamaassa Hyvinkäällä kahden radan verran. Tuomarina radoilla oli Anne Savioja. Annen radat on kyllä kovin meidän mieleen. Haastavia paikkoja löytyy, mutta myös paikkoja missä pääsee kunnolla etenemään. 

Ekalta radalta TODELLA HARMITTAVA hylly. Ohjaaja sekunnin liian aikaisin käskytti putkeen jolloin koira livahti selän takaa väärään putken päähän. Päheetä menoa siihen asti, paljon parannettavaakin aina löytyy, mutta me tehtiin sujuvaa ja vauhdikasta rataa yhdessä. Maalissakin oltiin selkeästi alle ihanneajan ja vaikka parin metrin etu saatiin väärällä putken päällä niin aika olisi varmasti rittänyt myös oikealla putken pään valinnalla.

Agilityradalla meidän meno kosahti jo kakkosesteelle. Ohjasin kakkoshypyn takakierto persjätöllä, selkeästi erittäin huonolla sellaisella, kun koira hypppäsi saman hypyn takaisin. Aulikki hyllytti aivan samalla tavalla muutama koirakko ennen meitä ja varoitteli kohdasta, mutta en halunnut lähteä ottamaan kohtaa varman päälle hitaammalla pyörityksellä. Jälkeenpäin on hyvä jossitella, että olis kannattanut. Lukemattomia kertoja treneissä tuollainen kuvio on onnistunut, oiva esimerkki taas siitä miten ohjaaja ohjaa eri tavalla kioissa. Kakkoselle hyllyttämisen jälkeen homma levisikin sitten vähän käsiin. Radalla oli kaksi putki-A erottelua, josta molemmista selvittiin puhtaasti, yes. Positiivista oli myös loistava keppien haku sekä sivuttaisirtoaminen  kepeillä ja hyvä A:n alastulo. 

Meidän kamera on ruvennut reistailemaan ja katkoo videoita oman mielen mukaan, joten enpä saanut taaskaan kunnon videota radoista. Ärsyttävää. Täytyy ehkäpä investoida kunnon videokameraan.  Ohjaajan täytyy myöskin ruveta oikeasti nostamaan juoksukuntoa, jotta on mahdollista tulevaisuudessa myös pysyä tuon taskuraketin vauhdissa kisaradoilla. Senpä vuoksi nyt on ostettu GoExpo messuilta kolmen kuukauden salikortti Esport Centeriin, jolla pääsee myös areenaan 800 metriä pitkälle juoksuradalle treenaamaan juoksua. Jippii!! 

Kisojen jälkeen jätin Sentin kotiin nukkumaan BOT-loimen sisään ja nappasin pikkuset sekä kameran matkaan ja lähdimme pitkälle metsälenkille mahtavassa säässä. 







Mami, tääl on jotain..

Oh hoh, ei ollutkaan..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti