Ketunpoikanen aksaa

Olipas ihana tänään päästä aksatreeneihin. Ei meillä kolmea viikkoa enempää taukoa tullut, mutta se tuntui paljon pidemmältä. Domi yllätti kyllä positiivisesti. Taukoilun jälkeen ajattelin, että koiralla voi olla vauhtia kerrakseen, mutta ei yhtään keskittymistä. Turhaan pelkäsin, hyvin se teki töitä. Valtava ero koirassa viime treeneihin. Nyt mulla oli taas estehakuinen koira. 

Lähtö ja alun takaakierto sujui hyvin. Meillä takkusi pahasti putken kiertäminen. Domi luki mun ohjauksen persjätöksi ja halusi putkeen punkea ittensä vaikka väkisin. Ihmeellisesti vaikka keskityin vain ohjaamaan seinää kohti ja palkka lensi oikealle puolelle niin vaan sitkeästi Domi puski mun vasemmalle puolelle. Todella vaikea paikka, ainakin meille. Ohjaus piti pitää tarpeeksi pitkään suoraan seinään kohti, josta olikin hirmuinen kiire tekemään persjättö hypyn jälkeen. Myöhässä ohjaaja olikin ja pahasti. Lopussa oltaisiin menty putken sijasta puomille, mutta me ei olla kertaakaan harjoiteltu vielä putki- puomi erottelua, joten me mentiin putkeen. Treenilistalle siis putki-puomi erottelut.

Mun valssit on kuulemma parantuneet. On niitä hinkattukin. Jo oli siis aikakin. Paljon lisäyksiä tuli meidän treenilistalle, mutta olihan siellä paljon hyvääkin. Domi sai kehuja hyvästä fokusoitumisesta eteenpäin ja esteisiin, vaikka hyvin nöyrästi ohjaajaakin kuuntelee. Keskiviikkona olisi ensimmäiset ulkotreenit tiedossa, jotka valitettavasti meiltä jää väliin sillä suuntaamme Hartwall Areenalle kannustamaan Leijonat voittoon (toivottavasti voittoon!!) Torstaina olen koko päivän oman seuran kisoissa töissä, mutta jospa kisojen jälkeen jaksaisin vielä Domin kanssa pientä treeniä tehdä. Ne olisikin meidän ensimmäiset ulkotreenit tälle vuodelle. Ihan vertauksen vuoksi kyllä me viime vuonna treenattiin jo huhtikuun loppupuolella ulkona. Termisen kevään sanotaan olevan ainakin kolme viikkoa myöhässä tänä vuonna. Kolme viikkoa?? Se on muuten pirun pitkä aika jo muutenkin Suomen lyhyestä kesästä.