Kivoja nämä tälläiset tynkäviikot ja vielä kaksi peräkkäin. Voi pojat. Mä voisin ihan hyvin tottua neljän päivän työviikkoihin. Koirilla on ollut aika tylsä viikko, onneksi ehdittiin maanantaina agilitytreeneihin. Metsässä on käyty ja myös juoksulenkeille koirat on päässeet mukaan. Juhan kanssa juostessa on päässyt kaikki koirat mukaan, mutta yksin juostessani otan vain yhden koiran tai maks. kaksi koiraa mukaan, jotta voin keskittyä paremmin juoksemiseen.
Sentti on ehtinyt säikäyttää menneellä viikolla toimillaan. Maanantaina se livahti syömään meidän nurmikolle levitetyt nurmikkoravinteet. Eipä tullut mieleen, että nurmikkoravinne olisi noin herkkua. Ehkä siinä on kanankakkaa. Ainakin näyttyi maistuvan. Hieman säikäytti mutta onneksi ravinne ei ole myrkyllistä. Vuorokauden ajan se ripuloi, oksenteli, välillä tärisi ja läähätti ja nuoli seiniä. Sitten helpotti. Eilen se teki katoamistempun metsälenkillä Juhan kanssa. Varmaankin lähti riistan perään. Kymmenisen minuuttia se oli täysin kateissa ollut. Tuo kymmenen minuuttia tuntuu vain tuskallisen pitkältä ajalta kun koira on kateissa. Väsynyt Sentti ainakin oli retkensä jälkeen.
Domikin on hölmöillyt, sillä on murkku ikä pahimmillaan. Se yrittää pistää russeleita ruotuun oikein olan takaa. Mä en ymmärrä miksi russelit antaa sen hyppiä silmille. Ehkä ne ei ota sitä tosissaan.Tänään sillä oli täysin korvat hukassa, kun lenkkeiltiin bordercollie Flingan kanssa. Se roikku koko ajan Flingassa ja meidän varmasta luoksetulosta ei ollut tietoakaan. Meidän pikkumies on ruvennut kiinnostumaan nartuista, ennen se toimi vaikka juoksuaikainen narttu oli vieressä. Nyt on vietit heränneet ja se luulee olevansa varsinainen macho mies. Voisiko joku tulla hieman palauttamaan sen takaisin maan pinnalle? Ehkä kukaan ei vaan ota tosissaan tuota kerittyä haisunäädän näköistä koiraa.
Tänään oli tarkoitus kisatyön jälkeen jäädä hieman treenailemaan, mutta en jaksanut ottaa koiria mukaan edes Ojankoon. Hyi hyi laiska koiranomistaja. Eilinen leijonien kannustus venyi melkein aamuun asti, rankkaa puuhaa mutta aivan mahtava ilta. Huikeeta miten tuo jääkiekko ja Suomen kannustus yhdistää ja tekee ihmisestä noin iloisia ja positiivisia. Tuntemattomat halaili toisiaan ja löi yläfemmoja. Meillä on liput myös puolivälierään ja nyt enään toivotaan, että Suomi sinne asti tiensä selvittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti