Helteet tuli ja taisipa ne ehtiä jo lähtemäänkin. Onneksi parempaa on taas luvassa. Ihanaa omistajille, ei niin ihanaa meidän koirille. Omistan myös ensimmäistä kertaa elämässäni mustan koiran ja hupsista kyllä huomaa eron muihin väreihin. Varsinkin vielä, kun on koira joka ei osaa ei YHTÄÄN säästellä itseään, vaikka lämpötila on lähemmäs kolmeakymmentä ja asfaltin pinnassa lukemat jotain todella paljon enemmän. Ei huolta emme lenkkeile helteillä asfaltilla, mutta välillä helteellä joutuu menemään lyhyitä pätkiä asfaltilla. Mutta asfalttia helteellä kyllä kannattaa ehdottomasti vältellä.
Helteiden tultua myös kyselyt Domin ajamisesta puhkesivat ilmaan. Jännää mielestäni, että viisi vuotta sitten, kun ensimmäisen kerran Domin ajoin se ei todellakaan ollut kovin yleistä. Nykyään se tuntuu olevan yleistä. Paljon kyseltiin, koska Domi pääsee villatakistaan. Mitään trendiajelemista en toki kannata, mutta jos sen koiran on yhtään parempi olla niin Go for it. Hyvä asia tässä on toki se, että vastustajia tuntuu olevan vuosi vuodelta vähemmän ja pinttyneimmätkin alkaa tajuamaan, että se on usealle vastaavan turkin omaavalle koiralle hyväksi. Useat eläinlääkäärit ovat yhtyneet mielipiteeseen.
Me emme rehellisesti ole löytäneet ajelusta huonoja puolia, hyviä puolia sitäkin enemmän. En toki missään nimessä suosittele ajemaan koiraa liian lyhyeksi, silloin voi myös haittapuolia esiintyä hetken aikaa ja mikä tärkeintä karva ei saa mennä liian lyhyeksi, jotta sänki ei kutita koiraa. Tärkeintä itselleni on, että koirani aktiivisuustaso nousee selvästi, se pystyy nukkumaan yöt läähättämättä, se on iloisempi ja leikkisämpi, pystyn lenkittämään pidempiä lenkkejä eikä tarvitse odottaa yöhon lenkkien suorittamista, Domi palautuu selvästi nopeammin, uiminen on huomattavasti helpompaa, omistajan ei tarvitse pelätä ihotulehdusta ja iholla kävelevät punkit löytyy huomattavasti helpommin. Meillä karva on neljä vuotta kasvanut yhtä hyvänä takaisin, mutta tässä on varmasti koirakohtaisia eroja.
Mä olen varmaan aikaisemminkin blogin puolella ilmaissut, että erittäin mielelläni pitäisin Domin karvassa. Onhan se kaunis koira turkissaan. Mieluusti ottaisin sille sporttishelttikarvan (vai miksi sitä nyt voikaan kutsua). Se nyt on vain hyvinkin todistetusti tullut selväksi, että Domin turkki on jotain käsittämättömän hengittämätöntä ja sen on hyvin paljon parempi olla ilman turkkia. Kun koiralla on noin paksu pohjavilla se ei valitettavasti suojaa sitä kuumudelta vaan ainoastaan pahentaa koiran oloa. Tänä vuonna meidän ei onneksi tarvinnut eläinlääkärin kehotuksesta turkkia. En kuitenkaan halua kokea viime vuoden ihotulehdusta uudelleen, joten Harri ajoi Domin jo viime viikolla.
Karvojensa tiputtavien shelttien omistajat, olkaa onnellisia. Älkää itkekö näyttelyturkin lähtemiseen, sillä koiranne on varmasti parempi olla. Jos joillekin näyttelyt menevät ensi sijalle koiran hyvinvoinnin edelle, niin se saa sitten karvani pystyyn. Valittettavasti niitäkin ihmisiä on.
Se ei todellakaan ole mikään kaunis ajettuna, mutta so what? Jos sen on aavistuskaan parempi olla niin en mieti hetkeäkään. Ihan käsittämätöntä, että ihmiset haukkuvat julkisesti ajettuja shelttejä rumiksi. Mikään ei mielestäni oikeuta haukkumaan toisten koiria. Domi on varmastikin todella ruma ajettuna. Hetken se on myös omaan silmääni ruma, kunnes siihen taas tottuu. Mun pieneen mieleeni ei vain mahdu, että mitä väliä onko se koira ruma, kunhan koiran on hyvä olla. Se on vain karvaa, ei sen vakavampaa. Melko nopeasti karva kuitenkin kasvaa ja jo alle parissa kuukaudessa se on taas melkosen söpö pentukoiran näköinen tyyppi.
Ja ei Shokkia en ajatellut ajaa, ellei se ole tarpeen. Valitettavasti silläkin on melkoinen karvoitus ja pohjavilla (mistä meille päätyy näitä turkkijumalia??), mutta ei vielä ainakaan yhtään niin paksu kuin Domilla. Ongelmana Shokin kanssa on toki myös sen musta väritys. Yritän ahkerasti saada pohjavillaa liikkeelle ja katsotaan kuinka helteisestä vai kylmästä kesästä saamme nauttia. Toivon, ettei sitä tarvitse ajaa, mutta tarpeen mukaan teen myös siitä ruman. Ja sitten vielä loppuun se ruma kuva, jossa viimeistely tekemättä. Viimeistely on kyllä edelleenkin tekemättä.
