Kasva isoksi älä aikuiseksi

Meidän pikku pentu täytti viime viikolla vuoden, iso mies. Aivan pentuhan se vielä oikeesti on ja toivottavasti pysyykin, se on maailman täydellisin juuri tuollaisena, älä aikuistu koskaan! Tuhannesti sydämiä!! Onnea meidän ihana taskuraketti. Kiitos taas Kitalle mahtavasta shelttilapsosesta. Onnea myös veli Leeville ja sisko Kukkikselle.

Domi  7 vko. Kuva Kitta Peltoniemi

Syksy iskee

Nyt se on sitten toden teolla iskenyt, pimeys ja kylmyys Suomeen. Me kun teemme aamulenkit jo puoli kuuden aikaan, niin pimeässä joutuu jo alkuun tarpomaan. Voin kertoa että pimeään aamuun on todella paljon ikävämpi herätä kuin valoisaan, kun muutenkin tuo puoli kuuden herätys ei ole inhimillistä. Kyllä russelitkin haluisi vaan kääntää vielä kylkeä tuohon aikaan. Domi nyt on valmiina toimeeen 24/7 ja jos ei omistajat heti meinaa herätä herätyskelloon niin saa varmasti tuntea lammaskoiran päällään kostein suukoin. Kiitos Domi kun jaksat aina olla maailman pirtein ja iloisin eläin jo heti aamusta. Onpa nyt myös jo pipot ja hanskat sekä auton penkinlämmittimet (maailman paras keksintö) otettu käyttöön. Mutta eiköhän sitä taas tästäkin syksystä ja talvesta hengissä selviä, enää reilu kolme kuukautta niin rupeaa taas päivä pitenemään.

Lauantaina kisattiin Espoossa AST:n kisoissa. Nämä kisat olisi kyllä voinut jättää väliin, voi häväistys. Kaks rataa, kaks hyllyä, eka rata hylkäys ennen kolmatta estettä ja toisella radalla jo tokalla esteellä. Saavutus tuokin, eipä ole moni varmaan tuohonkaan pystynyt. Perjantaina nousi kuume iltapäivällä, eikä tuo olo nyt kovin mairitteleva ollut vielä lauantai iltapäivälläkään. Tuomarina molemmilla radoilla oli Seppo Savikko. Molemmat radat olivat oikeastaan oikein kivoja ja aivan helposti niistä nollatkin olisi pitänyt tehdä, mutta ei tänään eikä totisesti ohjaaja niitä olisi ansainnutkaan. Videokamerakin jäi eteisen pöydälle, ehkä hyvä niin. Ekana oli agilityrata. Sentti varasti lähdössä (WTF?) ja ohjaaja oli sitten sen verran pahasti myöhässä että ehti ansaesteelle, josta hylly. Tämän jälkeen rata sujui melko kivasti puomin alastuloa lukuunottamatta. Teki todella hienoja alastuloja verkassa mutta radalla loikkasi vaikka mielestäni tein kaiken aivan samalla tavalla.

Tokana oli hyppyrata, juuri ennen meidän rataa rupesi satamaan rakeita ja kisa keskeytettiin hetkeksi, mutta jatkettiin sitten melkein saman tien ja meitä huudeltiin sitten yhtäkkiä kaatosateessa radalle, nice. Nooh, ohjaajalla meni sitten ehkä hieman pasmat sekaisin koska jostain syystä unohdin radan ja ohjasin jo kakkoshypyn väärin. Alku oli hieman hakemista sillä ohjaajalla ei oikeasti ollut hajuakaan mihin mennä. Puhtaasti kuitenkin mentiin ja seiska putken jälkeen ratakin piirtyi mieleeni ja loppui sujuikin mainiosti. Koira teki siis hienon nollaradan, vaikka ohjaaja hyllyn ohjasikin. Hyvä Sentti <3.
Saldona siis koiran varastaminen lähdössä ensimmäistä kertaa meidän kisauralla sekä ohjaajan radan unohdus. Eipä tästä voi kuin parantaa :)

Sunnuntaina lenkkeiltiin parin tunnin lenkki ihanassa syyssäässä ja vieläpä muistettiin ottaa kamerakin mukaan. Mä kyllä niin rakastan asua Vanttilassa, metsää rajattomasti, viiden minuutin ajomatkan päässä alkaa täys maaseutu lampaineen, lehmineen ja hevosineen, mutta kuitenkin parissakymmenessä minuutissa pääsee autolla keskustaan.

 

Elinan treenit ja hyppytekniikkaa

Edellisviikonloppu oli kovinkin aksapainotteinen. Lauantai- sekä sunnuntai aamuna suunnattiin Elinan koulutukseen Ojankoon. Lauantai-ilta meni Sporttiksella ja  Elinan treenien jälkeen sunnuntaina treenasin vielä Kevinin ja Domin Ojangossa. Kyllä jalat huusi hoosiannaa treenien jälkeen. Mä kun luulin omaavani hyvän kunnon mutta jalat oli kyllä sunnuntaina viimeisen koiran kohdalla aivan maitohapoilla. Myönnettäköön myös että ehkä tuosta kolmen pitkän juoksulenkin viikko tahdista on vähän lipsuttu. Hyi hyi..

Mutta Elinan treeneihin. Ensinnäkin treenit oli mielettömän hyvät, vaikka paljon maksettiinkin niin mielestäni myös paljon saatiin. Kontakteihin sain aivan superhyviä vinkkejä ja uskon vahvasti niiden parantuvan super paljon näiden vinkkien avulla. Lauantaina mentiin 40 esteen rataa, josta päästiin vain esteelle 20 asti, onneksi. Sellasta pyöritystä rata oli että ei ohjajaalla muistikapasitetti olisi tainnut riittää viimeisille esteille asti. Hinkattiin puomin alastuloa sen verta kauan, että muulle radalle jäi hieman vähemmän aikaa. Olen paineistanut Senttiä alastulolla, joten nyt en sanonut mitään käskyä vaan juoksin vain eteenpäin, enkä tuijottanut koirtaa olleenkaan jolloin tuli nätisti alas asti. Päällimmäisenä lauantain radoilta jäi mieleen

• Kontaktien alastulot, anna koiran hakea itse
• Sylkkärit onnistu todella hienosti
• Sentti kääntyy todella hyvin
• Okseri-ongelma, treenattava hyppytekniikkassa myös okseria
• Riskinottoa tarvitaan radoilla
• Ehtiminen oikeaan paikkaan radalla on vain omasta asenteesta kiinni, päätä että ehdit ja luota että koira tulee mukana
• Ansaesteet on vain ohjaajan päässä ei koira oikeesti nää niitä- oma rintamasuunta ja katse kohti oikeaa estettä

Tokana päivänä mentiin 36 esteen rataa. Tehtiin ekaa kertaa noin pitkää pätkää ja mielettömällä draivilla pätkää tehtiinkiin. Heti ekalla yrittämäällä tehtiin rata loppuun asti. Valitettavasti tekniikka petti tällä pätkällä, eikä rataa saatu videolle. Sen verta hyvä pätkä tehtiin, että kyllä oikeasti harmitti, mutta onneksi se piirtyi mieleen. Aivan mahtavasti Sentti teki töitä ja kuunteli ohjaajaa, vitosella taidettiin päästä maaliin. Näissä treeneissä hinkattiin sitten A:n alastuloa sekä päällejuoksua joka tuotti ohjaajalle vaikeuksia.

• Päällejuoksuja treenattava
• A:n alastuloja vahvistaa, oli selkeästi epävarma paikasta
• Juokse koiran mukana, hidastaa kun ohjaajaa hidastaa

Launtaina Elinan treenien jälkeen suunnattiin hirveellä kiirellä Sporttikselle Ullan hyppytekniikkakoulutukseen. Luennolta hieman myöhästyin, mutta olen jo kolme kertaa Ullan luennolla ollutkin joten en onneksi missannut mitään. Poimin itselleni luennon tärkeimmät pointit ylös.

• Hyppytekniikka opetettava ennen rimojen nostoa
• Muista palkata myös hypyistä, liian usein palkataan kontakteista, kepeistä yms.
• Motivoi koiraa hyppäämään
• Koiran motivaatio kasvaa hyppyharjoituksissa
• Hyppytekniikkaa ylläpidettävä
• Harjoitteet ohjaavia

Domi oli onneksi ensimmäisessä ryhmässä, joten lämppälenkin jälkeen pääsimme heti töihin. Ekassa ryhmässä olikin kaikki nuoria shelttejä. Ulla tutki alkuun Domin ja katsoi liikkeet. Liikkui hyvin, takapäässä saisi kuulemma olla enemmän lihaksia ja tasapainoa saisi parantaa.

Aloitimme set- point harjoituksella speedbumbein. Vaihdoimme namipalkan melkein heti lelupalkkaan, joka toimikin paljon paremmin. Ulla olikin sitä mieltä että Domi tulisi palkata aina lelupalkalla, sen verran ponnekkaampi hyppy lelupalkalla löytyi. Pari viimeistä hyppyä olivat jo oikein hyvät Pienen tauon jälkeen jatkoimme perussarjalla myöskin alkuun speedbumbein. Hyvin katsoi jalkoihinsa ja keskittyi hyppyihin joten lisäsimme rimat 10-15 cm korkeuteen. Hyvin hyppäsi myös rimoilla, ei kolistellut rimoja ollenkaan. Näitä harjoituksia jatkamme kerta viikossa parin kuukauden ajan, pikkuhiljaa otan myös kasvavan sarjan sekä korkeuden arviointi harjoitukset mukaan hyppytekniikkatreeneihin. Rimoja voisi pikkuhiljaa laittaa rataharjoitusten sekaan, mutta pääosin jatkamme edelleen speedbumbeilla vuoden loppuun.

Kuka pelkää pimeää

No ainakin meidän russelit. Joka syksy sama juttu, kun tulee ensimmäiset pimeet niin täytyy taas pelätä tummiin pukeutuneita ihmisiä ja pöristä isoille tummille koirille ja olla varuillaan koska koskaan ei voi tietää mistä puskasta mörköjä eteen hyppää. Saati jos joku kehtaa käyttää sateenvarjoa. Ei taida kaikista terävimpiä kyniä penaalissa noi meidän russelit olla. Onneksi Domi ei vielä ainakaan ota mallia niistä. Tehdään myös iltalenkit erikseen jottei jatkossakaan niin kävisi. Masentavaa kyllä tuo pimeys. Täytyykin kaivaa taas heijastavat kaulapannat ja liivit käyttöön.

Treenattukin ollaan sopivasti kaikkien kolmen kanssa, vaikka blogiin asti niitä tietoja ei valitettevasti paljoa ole tippunut. Sentin kanssa ollaan joka treenien ohella otettu hyppytekniikkaa, joka on selkeästi parantanut taas hyppyä. Olen myös huomannut että jos alkuveryttelyt on jostain syystä jäänyt vähälle niin hyppytekniikka on huonompi radalla. Pari viikkoa sitten torstain treeneissä tehtiin a-putki erottelua ja puomi- putki erottelua. Todella hyvät treenit. Erottelut on meille Sentin kanssa jotenkin erityisen vaikeita. Ennen Sentti ampasi putkeen mitä tahansa tekikään- miten niin putkihullu russeli. No, nyt kun ollaan vuoden päivät hinkattu kontakteja ja tehty niistä maailman ihanimmat esteet niin tällä hetkellä valitsee kontaktit melko suurella prosentilla. Melko kivasti kuitenkin hyvällä ohjauksella valitsi oikean esteen, paitsi viimeisen pätkän A- putki erottelussa. Valitsi mieluummin A-esteen vaikka minä sekä Anne seistiin A:n tiellä. Viime viikon treeneissä tehtiin mukavaa reilun 20 esteen rataa. Sentillä oli ihan mieletön vauhti ja ohjaajalla oli täysi työ pysyä perässä. Se oli sitten myös sen verta kovassa vireessä, että lähti lelun kanssa sikailemaan pitkin kenttää ja näytti keskaria kaikille sitä lähestyville kiinniottajille. Itellä nousi melkoinen kyhmy otsaan mutta Sentti nautti sydämensä kyllyydestä. Pakko sanoa että olen ihan tyytyväinen että päädyttiin viime vuonna paimenkoiraan eikä esimerkiksi kolmanteen russeliin. Eipä sitten annettu sen enää jatkaa rataa sikailun jälkeen, joten pidettiin puolen tunnin tauko ja otettiin rata uudelleen. Super hieno rata tehtiinkiin, vaikka ohjaaja ei kyllä osannut tehdä pakkovalssia radan osana. Ohjaajalle siis treenin alle pakkovalssi radan osana.

Kevin on lähiviikkoina myös päässyt melko paljon  aksaamaan ja voi vimpe kun on pieni russeli ollut täpinöissään. Ollaan treenattu  paljon hyppytekniikkaa ja rataa rimat matalalla. Täysii se kyllä meneee, niin lujaa kun noin lyhyilla jaloilla vaan pystyy pinkomaan. Sen verran vähän sen kanssa on lähiaikoina treenattu että kepit on ruostunut ja kontaktin alastulotkin unohtunut näköjään. Mutta hauskaa meillä on ja sehän on pääasia. Täytyy kyllä päästä sen kanssa epistelemään mölliradoille, sen verta mageeta sen kanssa on juosta.

Domi on treenannut lyhyissä pätkissä muutaman kerran viikossa. Vauhtiratoja ollaan treenattu ilman rimoja ja näillä haettu irtoamista ja estehakuisuutta. Irtoominen onkin parantunut huomattavasti. Yksittäisinä esteinä ollaan tehty rengasta ja puomia. Torstaina otettiin Ojangossa ensimmäistä kertaa A-estettä, baby versiona kylläkin mutta siitä on hyvä aloittaa. Muutaman kerran sai muistuttaa siitä alastulostsa mutta hienosti sen jälkeen sujui. Puomia tehdään edelleen yksittäisenä osana, sillä radan osana vauhdin kiihtyessä ei pysähdy kontaktille enään, vaan tekee täydelliset juoksukontaktit. Hetken mietinkin jopa ennen puomitreenien aloittamista opettaisinko juoksukontaktit, mutta onneksi tulin melko nopeasti järkiini. Tuolla vauhdilla en ikipäivänä pysyis radalla mukana jos en edes kontakteilla pysty pysäyttämään. Keppejä muistutellaan silloin tällöin ja tällä hetkellä mennään jo 12 keppiä ohjurein. Hyppytekniikkaa on alettu opettaa Domille set-point harjoituksen ja perussarjan avulla. Syksymmällä aletaan pikkuhiljaa laittamaan rimoja myös radalle, ainakin osalle hypyistä.

Ensi viikonloppuna kisaillaan Sentin kanssa Espoossa ja sen jälkeen Sentti pääsee taas hierojalle ja pitämään pientä taukoa agilitysta. Mitään jumeja en ole onneksi koiralla huomannut vaan mennään ennaltaehkäisevästi ja toivotaan ettei jumeja löydykään. Domi ja Kevin hierottiin heinäkuussa joten ne ei nyt valitettavasti tällä kertaa pääse, ehkä sitten ensi kerralla ennen vuodenvaihdetta nekin pääsee Ninan osaaviin käsiin. Meillä oli kyllä luksusoltavat silloin kun Nina pari vuotta sitten opiskeli hierojaksi ja hiero Senttiä ja Keviniä oppilainaan ilmaiseksi. Viikon päästä lähdenkin Lahteen agilityn koulutusohjaajan peruskurssille viikonlopuksi, toivotaan että sieltä tarttuisi paljon oppia mukaan. Kurssin vetäjänä Johanna Nyberg.

Toi ilme!!

Russelimestaruuksissa

Sunnuntaina kisattiin Purinalla russelimestaruuksista. Viime kisoista (virallisista) olikin vierähtänyt jo neljä kuukautta, hui. Myöskään lähtötilanne kisaamaan lähtemiselle ei olleet kovinkaan otolliset. Surullisia uutisia (ei onneksi koiriin liittyviä) tuli viikonloppuna enemmänkin ja yöunet jääneet mitättömäksi. Eipä nuo meidän torstain kenraali treenit Sentin kanssakaan oikein sujuneet. Vauhtia Sentillä kyllä oli mutta ei mitään järkeä touhussa, mm. putosi puomilta, hyppäs pituuden sekaan ja ohjaaja keilasi koiran kumoon epäonnistuneessa takaaleikkauksessa. Otettiin sitten helppo pätkä loppuun ja lopetettiin. Voisi sanoa että harvinaisen surkeat treenit. Joka tapauksessa kisoihin lähdettiin pitämään hauskaa ja varsinkin moikkaamaan tuttuja.

Sunnuntaina satoi jonkun verran joten radat olivat sisällä. Hallin pohja ei ole epätasaisuutensa vuoksi oikein meidän mieleen. Tuomarina molemmilla radoilla oli Kari Jalonen. Radat molemmat olivat kivoja profiililtaan ja täysin mentävissä. Hyviä pätkiä oli paljon radalla, joihin olen todella tyytyväinen. Rimat olivat 35 cm:ssä, eikä tuottanut vaikeuksia vaikka melko vähän Sentin kanssa on tosta korkeudesta hypätty. Radat on videollakin, mutta jostain syystä videot ovat niin huonolaatuisia joten turha niitä on tänne laittaa. Ekalla radalla ohjaaja sössi keppien aloituksen. Kepit oli jo kolmas este ja pakkovalssi oli hieman myöhässä joten koira ohi kepeistä, muuten oikein hyvä rata. Kontaktit otti hyvin, mutta nopeammat ne saisi vaan edelleen olla. Radalta siis vitonen ja hiukan yliaikaa.

Tokalla radalla oli sitten Sentin vuoro possuilla. Radalla oli kepit kohti suoraa putkea ja Senttiä ei tässä tapauksessa sitten kiinnostanut jatkaa pujottelua kohti "seinää" kun putken pääkin oli ihanasti hollilla joten jätti KAKSI kertaa kepit kesken ja karkasi putkeen, oikein SIKA. Videolta oli pakko katsoa nämä kohdat pariin kertaan ja ainakin sillä näytti olevan hauskaa molemmilla kerroilla varastaessaan putkeen. Oiken näpsäkkää menoa muuten koiralta, mutta tästä siis hylly.

Supersuper onnittelut vielä kerran Päiville ja Grimmalle russelimestaruudesta. Ja Jennille ja Amelielle jotka saivat ensimmäisen agilitysertin kisoissa, aivan loistavia olitte!!

Tällä nautitaan koirattomasta viikonlopusta kun Juha lähti koirineen mökille laittamaan paikkoja jo talvikuntoon. Meidän osalta syyskuu on niin kiireinen, ettei valitettavasti enään tänä vuonna mökille ehditä. Ei auta siis kuin jäädä odottelemaan ensi kesää. 

Paimentamassa

Lauantai-aamuna lähdettiin jo kukonlaulun aikaan Ellan ja Tepon kanssa kohti Someroa ja ESS:n järkkäämää paimennuspäivää. Aivan upeissa maisemissa Svedun paimennuskoulu sijaitsikin. Shelttejä paikalla oli kymmenkunta. Ihanan ja runsaan aamupalan jälkeen minilassiet pääsivät hommiin. Kokenein sheltti aloittikin hommat jotta me muut saatiin pientä käsitystä paimentamisesta. Domi pääsi aitaukseen sytyttelemään liinan kanssa. Ja hyvin meidän pieni mies syttyikin, kovalla innolla se rupesi hieman liiankin tarmokkaasti lampaita paimentamaan. Sen verran vauhdikkaasti eka kierros menikin että liinassa pysyttiinkiin koko kierros (Domi taisi olla ainut jota ei ekalla kerralla vapaaksi päästy). Mutta ei haitannut yhtään olin vain mielettömän hämmästynyt millasella draivilla ja  motivaatiolla Domi heti homman haltuun otti.

kuvat Ella Kaijärvi

Tokalla yrittämällä päästiin jo ilman liinaa hommiin. Tällä kertaa Domi teki erittäin hienosti töitä ja noukki eksyneitä taitavasti laumaan. Parasta pikkusen mielestä kun lampaat ottivat jalat alleen ja pääsi kunnolla "hommiin". Domi selvästi tiesi homman nimen ja teki oikeita asioita kouluttajamme mukaan, mitä ohjaaja ei kyllä ymmärtänyt. Paremminkin Domin olisi siis saanut tekemään töitä jos ohjaaja olisi ollut paremmin kartalla, niin kuin videopätkästä huomaa. Laitoin vain yhden pätkän paimennuksesta, sillä pätkää on melkoisen monta minuuttia.

Viimeisellä kerralla rupesi hieman jo kuumuus ja väsy painamaan (kyllä Dominkin saa väsytettyä), eipä ihme sellasella tarmolla eka kerta aitauksessa menikin. Enemmän actionia Domi selvästi kaipaa paimentamisessa, keräsi lampaat hyvin kasaan ja pysäytti jonka jälkeen olikin oikean ylpeänä aitauksessa työn päätteeksi ja kun ei ohjaaja osannut pyytää enempää niin ei kai toinen pysty parempaan. Ensi kerralla toivottavasti ohjaajakin osaa homman paremmin. Mielettömän upeata kyllä nähdä millä motivaatiolla ja draivilla Domi hommaa teki. Ja kuinka hienoa olikaan seurata kokeneiden bordercollieiden työntekoa. Domi ja Teppo nauttivat toistensa seurasta ja matkustivat hienosti yhdessä. Jälleen kaikki olivat sitä mieltä että Domi on vielä aivan pentunen, miten niin baby face. Ihana baby face. Useita kertoja viikossa edelleen lenkillä ihastellaan "kuinka ihana pentu tuolla menee" enpä viitti korjata että ei se ihan pentu enään taida olla..

Domi 11 kk

Todella mukava päivä :). Kiitos matkaseurasta Ellalle ja Tepolle, toivottavasti päästän pian uudestaan. Ilta huipentui vielä meillä loistavassa seurassa pidettyyn kuohuviini- shamppanja tastingiin ja kyllä erotin kuohuviinien joukosta shamppanjat, aikas ylpeä olen.. :)

Poispäinkäännöksiä

Viime viikolla palattiin Sentin kanssa pienen loman jälkeen taas ryhmätreeneihin. Anne olikin suunnitellut kinkkisiä kuvioita meidän päänvaivaksi. Jokaisella pätkällä oli poispäinkäännöksiä ja mähän tunnetusti niin kovin paljon tykkään poispäinkäännöksistä. Mentiin siis täysin pois mukavuusalueelta mikä oli todella hyvä juttu. Ekalla pätkällä treenattiin pimeitä putkikulmia ja poispäinkäännöstä kepeille. Pimeissä putkikulmissa ei mitään ongelmaa, todella hyvin hakee putkenpäät. Poispäinkäännöksestä taisin jo ehtiä julistamaan että ei taida onnistua meiltä kun ei olla harjoiteltu tuollaista mutta pätevä russelinihan teki sen priimasti heti ensimmäisellä kerralla, tehtiin muutaman kerran jotta saatiin ohjaajakin ohjaamaan oikein ja mahdollisimman pienellä kurvilla. Mä en oikeesti tiedä kuka tuolle koiralle on poispäinkäännökset opettanut sillä sehän juma vie osaa ne mutta mä en kyllä varmasti niitä sille ole opettanut. Tokalla pätkällä lisää poispäinkäännöksiä. Pätkällä oli välistäveto- poispäinkäännös- takaakierto kuvio, joka saatiin hyvin sujumaan. Lopussa vielä takaaleikkauksia ja hypyn leijeröintä, no problemos.  TODELLA PÄTEVÄ koira ei ohjaaja.

Viikonloppuna mökkeiltiin ja kaikki koirat pääsivät treenaamaan agilitya pihalla kahden esteen voimin. Välistävetoja, takaakiertoja, pakkovalssia ja päällejuoksua. Domi kiertää takaakierroissa helposti koko esteen vauhdin kiihtyessä, vaikka vedän luokse. Sentin kanssa jatkettin poispäinkäännöksiä, mutta ei saatu sujumaan yhtä hyvin kuin torstain treeneissä. Mä en siis vaan osaa rytmittää niitä oikein, koira kyllä osaa.. aargh. En oo vielä uskaltanut poispäinkäännöksiä esteillä Domille opettaa ennen kuin ite opin ne kunnolla. Domi oli muutes aivan raivona kun joutui kattelemaan terriereiden agilitya ja huusi kuin sitä olisi teurastettu, onneksi meillä ei ole mökkinaapureita lähellä. Ehkäpä kuitenkin pitäisi hieman opettaa sitä rauhottumaan muiden suoritusvuoron aikana, mutta laiska ohjaaja kun oon niin vien sen mieluummin pois tilanteista. Fyi.

Mökiltä kotiin ajaessa pysähdyimme vielä Ojankoon lyhkäsesti treenaamaan. Domin kanssa puomia ja Sentin kanssa muutama toisto puomia sekä keppejä. Sentti teki yllättävän hienot alastulot ilman mitään apuja- toivoa on vielä, kepeillä ei virheitä vaikka tein reilulla sivuttaisetäisyydellä. Domin kanssa kokeiltiin ensin Ojangon leveällä puomilla joka on alkeisestekentällä. mutta hellan lettas sentään millä vauhdilla se juoksi puomin enkä yllättäen kerennyt mukaan jolloin juoksi kontaktin läpi, otti kyllä hyvin kontaktin (se oli oikestaan aika upea juoksukontakti) mutta ei kuitenkaan ihan tarkotuksen mukanen. Molemmat pyöriteltiin päätämme tuolle puomisuoritukselle, toinen on mennyt muutamia kertoja puomia ja juoksee tollasella raivolla ja vauhdilla puomia. Juhan mukaan Domi suunnitteli pysähtymistä kontaktille mutta vauhti oli aivan liian kova alastulolla ja jos olisi pysähtynyt olisi varmasti vetänyt kuperkeikat alastulolle. Onneksi ei kuitenkaan käynyt kuinkaan. Ihan hyvä kuitenkin että päätin opettaa Domille pysäytyskontaktit niin on jonkinlaisia mahdollisuuksia pysyä radalla vauhdissa mukana. Treenattiin myös rengasta ja pussia yksittäisenä esteenä.

Tiistain treeneissä mukana vain Domi. Palauteltiin jälleen mieleen keppejä, tehtiin kuutta keppiä ohjurein. Hyvin hakee kaikista suunnista ja kestää jo sivuttaisetäisyyttä ja takaaleikkauksia kepeillä. Näillä nyt ei kuitenkaan ole kiire, joten jätetään taas hautumaan. Tämän lisäksi tehtiin mukavaa vauhtirataa, muistuteltiin puomin alastuloa ja leikittiin paljon. Treenien jälkeen käytiin moikkaamassa Riikan koiria ja aikamoiset rallit Niitu- lapinkoiran kanssa Domi saikin aikaan. Elin toivossa että mulla olisi väsynyt koira illalla kotona, mutta ei totisesti. Voisiko joku kertoa miten tuon pienen lammaskoiran saisi väsytettyä :)

 Eilen Sentin treeneissä teimme todella kivaa Salme Mujusen 3 luokan rataa (kuva suuntaa antava) viime viikonlopun Porvoon kisoista. Harmi kun ei oltu kisaamassa. Sentti teki rataa todella hienosti (vain ohjaaja sai pari virhettä aikaan), ei voinut Annekaan muuta todeta ratojen jälkeen kuin että todella hienoa. Putkihässäkässä luki todella hyvin ohjausta, 11 takaaleikkaus hieno ja 17 poispäinkäännöksellä upeasti (mä alan ehkä pikku hiljaa lämpenemään noille poispäinkäännöksille, kiitos Sentille joka tekee ne upeasti). Ekalla yrittämällä saatiin lentokeinu (joo, ei todellakaan Sentin tapaista) aikaiseksi, kun lähdin jo rynnimään loppusuoralle enkä pitänyt katsetta koirassa. Tokalla radalla myös yksi virhe kun keppien jälkeen olin sijoittunut aivan päin prinkkalaa enkä saanut koiraa enää ohjattua hypylle 11. Pieni tauko ja kolmannella yrittämällä hieno 0-rata. Voi kun saataisiin yhtä hienoja ratoja myös kisoissa aikaiseksi. Niin ihanaa kyllä päästä pitkän tauon jälkeen taas kunnolla kisaamaan, elokuussa on russelimestaruudet ja syyskuusta toivottavasti aika antaa myöten kisailla sitten enemmänkin.

Ihanaa viikonloppua. Nauttikaamme viimeisistä kesäviikonlopuista :)

Pikkuinen puomilla

Meidän pentu joka (mielestäni) juuri tuli taloon on jo niin iso mies (ainakin omasta mielestään) että tiistaina hallilla aloitimme treenaamaan kokonaista puomia. Juha (harvinaista kyllä) ihan itse ehdotti tulevansa hallille mukaan joten päätin että voisimme sitten aloittaa puomitreenit nyt. Muutaman kerran menimme remmissä kokonaista puomia Juhan juostessa toisella puolella ja mun toisella puolella, mutta selkeästi siitä oli hämillään mitä me molemmat nyt siinä vieressä tuijotellaan, joten juoksin yksin remmissä puomin pari kertaa ja meni paljon paremmin. Domi hiffasi kyllä kupletin juonen jälleen kerran heti joten päästiin jo menemään puomia ilman hihnaakin. En yleensä ole käyttänyt alastulossa namipalkkaa valmiina, mutta nyt ekoilla kerroilla pidin, jotta muistaisi tehdä myös alastulot. Vähän vielä hakee ylösmenoa, mutta muuten oikein taitava pieni mies. Ehkä puomin ylitys kuitenkin hieman jännitti, kun lelu ei taas maittanut yhtään palkkana, vaikka yleensä leikkii jo oikein hyvin hallilla.

Treeni-intoa

Lomat alkaa olemaan pikkuhiljaa lusittu ja paluu arkeen väistämätön. Onneksi lomaa jäi myös syksylle ja talvelle niin ei tunnu töihin paluu niin kamalan pahalta. On myös tullut syötyä ja juotua melko paljon, joten varmaan ihan hyvä palata taas normaaliin arkirytmiin. Koiratkin tuntuvat aika väsyneiltä, johtunee myös helteestä (poislukien Domi joka ei väsy koskaan tai jos väsyy niin osaa nukkua seisaalteen tai kaatua suorin jaloin nukkumaan), joten ehkä nekin ovat ihan tyytyväisiä että palaamme töihin ja saa olla rauhassa joskus kotona. Koirat ovat saaneet kyllä viettää oikeaa koiranelämää pääosin vapaana ja sen kyllä huomaa. Kummasti normaalit käytöstavat remmissä hieman hakusessa ja Domi on täysin unohtanut että muita koiria ei moikata ilman vapaa- käskyä vaikka ne menisivät aivan liki ohi. Täytyykin siis mennä Domin kanssa tekemään hieman ohitustreeniä Riikan koirien kanssa. Saa nähdä kuinka kova paimenkoira meillä on riittäkö pelkkä sanallinen komentaminen vai joudutaanko käyttämään esim. kolinapurkkia (kuulostaapa eläinrääkkäykseltä).

Loma tulisi siis koirien osalta vietettyä pääosin mökillä, veneilemässä tai hoidossa Juhan äidillä tai meidän äidillä. Veden ääressä vietetyn loman vuoksi koirista on löytynyt melko paljon myös punkkeja. Suureksi surukseni sain TAAS kuulla erään punkkipannan tappaneen koiran. Koiraa hoidettiin pitkään kovan myrkytystilan vuoksi pieneläinklinikalla ja kyseinen koira kuoli valitettavasti hoidoista huolimatta lopulta hermostomyrkytykseen. Kaverini tutun koira kuoli aikoinaan Porissa punkkipannasta saatuun myrkytykseen jo monta vuotta sitten, mutta siitä lähtien en ole pitänyt omilla koirillani mitään punkkimyrkkyjä riskeistä johtuen. On toki rankkaa ja välillä ärsyttävää tutkia kolme koiraa joka ilta punkkien varalta mutta en kyllä aio näitä myrkkyjäkään koskaan koiriini laittaa. Tämähän on toki vain minun mielipiteeni mutta toivon että näistä asioista keskusteltaisiin enemmän ja avoimemmin sillä vaikka näitä kuolemia on ollut ja valitettavasti tulee varmaan olemaan jatkossakin niin melko vähän niistä on kuullut julkisuudessa puhuttavan. Hoitaneen eläinlääkärin sekä pieneläinhoitaja tuttujeni mukaan näitä tapauksia on ollut enemmänkin. Jokainen omistajahan tekee itse päätöksen mitä käyttää tai ei käytä, mutta ei tälläisia asioita saisi pimittääkään koiran omistajilta. Mikäli kyseessä olisi lääke johon esim. ihmislapsi olisi kuollut niin sehän olisi valtava uutinen ja lääke olisi varmasti vedetty markkinoilta saman tien.

Iloisempiin asioihin. Lomalla ei kyllä tullut Evan treenien lisäksi treenattua yhtään agilitya, elikkäs koirat on saaneet levätä ja nauttia kesästä. Sentti olisi kyllä ehdottomasti tarvinnut keppitreeniä mökillä, mutta viime viikolla oli jo niin kuumat ilmat etten viittinyt rasittaa Senttiä (lue= laiska ohjaaja). Domikaan ei ole muutamien puunkiertojen ja kontaktin alastulo harjoitusten lisäksi oikein mitään treenannut. Tämän vuoksi onkin ohjaajalla hirmuisesti treeni-intoa tällä hetkellä, treenin täyteistä syksyä odotellessa :)

Ohessa pientä treeni- ja kisasuunnitelmaa itselleni ylös:

Sentti:
- Kepit kuntoon
- Puomin ja A.n alastulot kuntoon
- Irtoamistreeniä
- Ohjaajalle luottamuksen vahvistamista koiraan, ei tarvitse saattaa joka esteelle
- Näiden treenamista epävirallisissa kisoissa
- Kisaamisen aloittaminen taas pikkuhiljaa syksyllä
Domi:
- Kuvausaika varattava syksylle (syyskussa tulee yksi vuosi täyteen)
- Elokuussa puomi kokonaisena esteenä mukaan treeneihin ensin yksittäisenä ja sitten radan osana
- Hyppytekniikka treenien aloittaminen ensin Ullan kurssilla 1.9 jossa Ulla katsoo oikeat etäisyydet   sekä harjoitteet Domille, jonka jälkeen hyppytekniikkatreenit jatkuvat omatoimisesti. Tarpeen mukaan yksäriä Ullalta tai Vapulta vielä syksyllä/talvella.
- Rimojen nostaminen pikkuhiljaa syksyn ja talven aikana (Osteopaatilla käynti ennen tätä)
- A esteen opetus syksyllä/alkutalvella
- Keppien opetus ohjurein syksyn ja talven aikana

MM- karsintatunnelmissa

Aivan huikeat mm-karsinnat takana ATT- areenalla. Suomi sai kyllä niin mielettömän upeat joukkueet jokaisessa kokoluokassa, kaikki nopeita ja varmoja koirakoita. Voidaan siis odottaa upeita suorituksia näiltä koirakoilta sekä PM:ssä että MM:ssä. Muut maat saa vapista :). Pistelasku systeemi toimi tänä vuonna loistavasti kun saatiin näin kovat joukkueet kasaan. Oli upeaa olla katsomossa, huikea fiilis ja jännitys loppuun asti. Upea laji tuo agility.

Domi sai viettää kaupunki viikonloppua kanssamme Turussa ja hienosti viettikin. Pääsi mukaan shoppailemaan, terdelle, Turun linnaan, förille yms. On se vaan niin älyttömän helppo, sopeutuvainen ja mukava matkustuskumppani, parempaa ei voi toivoa. Turussa kokeiltiin Domin kanssa ekan kerran baby puomia. Alkuun muutamat pelkät alastulot ja kun ne sujuivat hyvin mentiin pari ekaa kertaa remmissä koko puomi ja pari kertaa ilman remmiä. Ekalla kerralla yritti hypätä alas puomin ylösmenolta, mutta kaikki muut kerran teki todella hienosti koko puomin aivan loistavilla nopeilla alastuloilla. Upea pentu <3.

Domi förissä

Tämän viikon agilitytreenit jää meiltä vielä väliin sillä mökkeilemme viikonloppuun asti, mutta ehkäpä ensi viikolla päästään taas pikkuhiljaa normaali rytmiin kiinni. Ajattelin myös raahata kepit mukaan mökille jotta voisimme Sentin kanssa vähän vahvistaa niitä viikon aikana. Tarkoitus oli myös loppukesästä aloittaa Domin kanssa keppien treenaminen, mutta enpä ole vielä ainakaan saanut aikaiseksi rakentaa ohjureita, ehkä syksyllä on enempi aikaa tähänkin. Kontaktin alastuloa treenaamme myös mökillä.

Veneilemässä

Tänään pojat pääsivät kesän ensimmäistä kertaa mukaan veneretkelle koko päiväksi käytiin mm. uittamassa poikia koirarannalla sekä Isossa Vasikkasaaressa . Domi oli ensimmäistä kertaa veneilemässä, hiukan alkuun jänskätti mutta reippaasti jaksoi koko päivän. Domi sai tänään myös ensikosketuksen lampaisiin. Ja nyt, kuinka taivaallista meillä on hiljainen, väsynyt ja nukkuva lammaskoira. Täällä todella nautitaan hetken rauhasta.

auts.. kohta sattuu

Aamusta lähdemme Turkuun katsomaan agin mm-karsintoja sekä Domin kasvattajaa. Domi pääsee meidän kanssa viettämään hotellielämää Turkuun ja terrierit pääsevät Juhan vanhemmille. Ihanaa viikonloppua!

Kaatosade agilitya

Maanantaina oltiin taas Eva Lacnakovan treneissä Espoossa. Eipä olla koskaan treenattu yhtä huonossa säässä kuin maanantaina- ja joo agilitya pitää treenata säässä kuin säässä mutta kun harvoin pääsee Evan oppeihin niin treeneistä olisi jäänyt kuivalla säällä melkosesti enemmän käteen. Tulipahan todettua että ei kumpikaan koirista kovasti kaatosateesta välittänyt aksatessa, väkisinhän se vauhtiin vaikuttaa varsinkin Domilla joka liukasteli putkissa joten osasi onneksi hieman rajoittaa vauhtiaan. Teimme oheisen kuvan mukaisella radalla erilaisia radan pätkiä. Kepit oli korvattu putkella useissa pätkissä.

Sentti aloitti. Heti ensimmäisellä pätkällä takuttiin keppien kanssa, Sentti ei jostain syystä kestänyt sivuttais etäisyyttä yhtään, ansaesteen vuoksi etäisyyttä olisi tarvinnut saada melko paljon. Takuttiin keppejä jonkun aikaa ja saatiin se lopulta onnistumaankin. Muuten Sentti teki todella hyvin töitä, yritettiin saada sekuntteja pois tiukempia käännöksiä hioen. Sentti irtoo hyvin putkiin joten sitä tulisi käyttää enemmän hyväksi. Ja jälleen saimme kotiläksyksi keppien hinkkaamisen.

Domi oli seuraaavassa ryhmässä ja silloin satoikin jo taukoamatta ja kenttäkin oli melko märässä kunnossa. Eva muistutti heti että Domin kanssa täytyy pitää ohjaus rauhallisena, koira menee todella lujaa ja kiihtyy melkoisesti agilitysta joten rauhallisuus on valttia sen kanssa, emme kuitenkaan halua sen kiihtyvän yhtään enempää kuin se jo kiihtyy. Oon myös huomannut Domista että helposti käy jalkaan kiinni jos saa ristiriitaisia ohjeita tai ohjaan huonosti. Ohjauksiin reagoimista tulisi sen kanssa harjoitella, varsinkin putkista kaarrattaa välillä melkoista vauhtia. Ennakoivassa valssissa pudotan helposti ylävartalon alaspäin ja kumarrun jolloin koira myös pysähtyy, täytyy muistaa että liike ei saa loppua ennakoivassa valssissa Domi reagoi siihen tietenkin heti, kun on vielä pentu. Sentti antaa ohjauksissa paljon anteeksi onhan se paljon kokeneempi. Eva tykkäsi kovasti Domin menosta ja sanoi sen olevan loistavalla tiellä.

Harvemmin heinäkuussa on Back on Trackia tarvittu

L-O-M-A-L-L-A

Kauan odotettu loma alkoi viimein viikko sitten perjantaina. Lomaa ollaan vietetty pääosin mökillä rentoutuen, koirat ovat nauttineet mökillä olosta suunnattomasti. Ilmatkin ovat suosineet ainakin Itä-Suomessa, hellelukemia ei olla hätistelty mutta lämmintä ja kuivaa on ollut. Mökillä olon lisäksi olemme lenkkeilleet paljon koirakavereiden kanssa ja käyty uittamassa koiria Haukilahden koirarannassa. Lauantaina piipahdin pitkästä aikaa koiranäyttelyissä Forssassa kaverini koiran kanssa. Kyllä sai taas ihmetellä sitäkin touhua, ensinnäkin olin ihan pihalla kun ei kehässä jaettukaan enää nauhoja (joo en oo käyny lähes kahteen vuoteen näyttelyissä, sori), tässä kyseisessä kehässä koirat arvosteltiin kyllä nanosekunneissa, kukaan ei ehtinyt edes valokuvata koiria kehissa kun niin rivakasti tuomari otti jo seuraavan koiran. Tuomari ei myöskään vilkaissutkaan esimerkiksi koiria suuhun ja koirat jotka kirjaimellisesti juoksivat tuomaria karkuun saivat EH:n. Tällästä tällä kertaa, mutta eipä siitä sen enempää. Ajattelin että voisin Kevinia taas käyttää muutamissa näyttelyissä mutta saa nähdä kuinka käy.

Loman alun kunniaksi suuntasimme kuitenkin perjantai-iltana Sentin kanssa tehis treeneihin Ojankoon, vetäjänä Anna-Maija Grönlund, hellettä piisasi kentällä. Ohessa rata, pääpointtina radalla oli kinkkisät putkikuviot.

Rata vaikutti tutustuessa aika kinkkiseltä, mutta Sentti yllätti ja meni todella upeasti vaikeammatkin kiemurat (luota koiraasi!!) Lähtö oli tosi hieno kutsuin kolmos putken takaa läheltä nelosestettä koiran putkeen, hain putken ulostulolta koiran mukaan. Haki loistavasti kolmos putken vaikka ei olla tälläista harjoiteltu ennen, hyvin kääntyi kolmos putkesta ulostullessa eikä kaarrattanut yhtään ylimääräistä. 9-10 putket ja 20-21 putket arvellutti rataantutustuessa, mutta Sentti haki ne kuin vettä vaan vaikka ei olla tälläistäkaan koskaan treenattu, putken suut ei myöskään todellakaan ollut tyrkyllä vaan koiran piti itsenenäisesti osata hakea putken umpikulma ja voi että olin ylpeä koirastani. 12-13- 14 väli yritettiin ensin saksalaisella, mutta kyseinen ohjaus ei vain sovi meille eikä saatu sitä sujuvasti onnistumaan joten tein pakkovalsssin hypylle 13 ja siitä käskytin suoraan putkeen 15 joka onnistui hyvin. Puomin kontaktin otti hyvin, 20 putki oli vaikea sillä iteltä loppui vauhti ennen putken suuta jolloin koirakin pysähtyi, jätin sitten koiran itsenäisesti suorittamaan hypyt 18 ja 19 ja juoksin edelle valssaamaan ennen putkea 20 niin tämäkin kuvio sujui upeasti. 21 putken suun haki todella hyvin ja myöskin 23 keppikulman haki hienosti. Sentti sai kyllä paljon kehuja kaikilta, mielettömän hyvät treenit, Sentin kanssa niin nautitaan jokaisista onnistumisen hetkistä kovasti.

Perjantaina suuntasimme takaisin Espooseen sillä kaverini Nina (Koirahieronta HausLife) tuli hieromaan kaikki pojat. Domi hierottiin ensimmäistä kertaa, yritin aamulla väsyttää Domia juoksulenkillä sekä palloa heittelemällä jotta Nina saisi sen rentoutumaan. Domi pisti alkuun aivan lekkeriksi ja hepuloi Ninan ympärillä mutta ihmeen nopeasti saimme sen rentoutumaan ja Nina pystyi kunnolla hieromaan sen läpi. Minkäänlaisia jumeja ei koko kropasta löytynyt ja kaikki liikkui hyvin kropassa. Hieronnan loppuessa Domi oli niin rentoutunut ettemme meinanneet saada sitä hereille ollenkaan. On siis toivoa saada Domikin joskus rauhottumaan, olipas harvinainen näky. Sentti hierottiin seuravaksi, Sentiltä löytyi hieman jumeja takapäästä, mutta selkeästi vähemmän kuin viime kerralla, Sentti rentoutui huomattavasti paremmin kuin ennen kun ei tarvnnnut jännittää kipukohtia. Liikeradat olivat kuitenkin oikein hyvät myös takapäässä. Sovimme kuitenkin että käytän Sentin loppukesästä vielä uudelleen kun alamme taas treenaamaan enemmän. Haluaisin myös saada ajan Maare Kaiperlalle alkusyksystä. Kevin oli viimeisenä eikä siitäkään tuttuun tapaan löytynyt minkäänlaisia jumeja mistään. Hyvin terveitä ja elastisia koiria siis meillä.

Treenilätinää

Ollaan me treenattu vaikka blogin puolesta sillä saralla onkin ollut hiljaista. Mulla todettiin reilu parisen viikkoa sitten rasitusvamma jalassa josta johtuen jalkapöytääni kasvoi ganglio (nivelkapselin tai jänteen pullistuma) joka sitten on hieman vaikeuttanut treenaamista. Juoksulenkit olen joutunut jättämään kokonaan sillä pysty enkä saisi käyttää ollenkaan kenkiä ja juoksuun tarvii olla kyllä niin hyvät kengät. Agilitya treenattin aluksi lyhyissä pätkissä ja yksittäisiä esteitä jotta pystyin tekemään avokengissä ja sain sitten viime viikolla viritettyä Inovini niin että ne ei paina jalkapöytää, ei kovin järkevää varmaan uhmata lääkäreitä, mutta minkäs voit kun agility on kivaa ja pakkohan sitä jotain on päästä harrastamaan sillä muuten hajoaa pää omistajalta sekä kaikilta koirilta, Domista alkaen.

Viime viikon maanantaina käytiin epistelemässä Purina Openissa. Tavoitteena tehdä hyvät kontaktit- ei muuta. Kakkosluokan radat olivat Anne Saviojan käsialaa, alla radat.

Ensimmäinen rata oli tuttuun tapaan hieman nihkeä alkuun Sentin jännittäessä mutta melko pian rata rupesi rullaamaan oikein kivasti ja nolla tuli. A.n kontakti oli oikein hyvä, pysäytin hetkeksi, puomilla hiipi mutta tuli hyvin alas,  näistä johtuen etenemämme oli tuolla radalla vain 3,3. Vaikkakin tarkoitus olikin pysäyttää niin kyllä nuo kontaktit on saatava nopeammiksi radalla tai ei koskaan päästä lähelle 4 etenemiä ainakaan agiliyradoilla, joissa on kaikki kontaktit.

Tokalla radalla kävi sitten juuri niin kuin ei missään nimessä saanut käydä. Rata oli oikein siistiä ja näpsäkkää menoa puomille 16 asti. Loikkasi puomilta virheen arvoisesti ja ennen kuin ehdin oikeesti reagoida niin hyppäsi jo hypyn 17 yli hieman kysellen josta rimakin saatiin sitten alas. Koira oli jo sen verran edellä että jatkoin radan maaliin asti ja menin harjoittelemaan puomia sitten verryttelyyn. Harmin paikka noihin kyllä täytyy päästä reagoimaan. Se on aina niin helppoa jossitella mutta tuolla radalla nuo tilanteet menee niin nopsasti ohi.

Torstain treenimme oli peruttu seuran kisojemme vuoksi joten treenasimme sunnuntaina Ojangossa. Helle oli melkoinen, nuo Ojangon kentät kun vielä imevät kaiken auringon eikä sinne oikein tuulikaan käy, joten luvassa oli melkoiset helletreenit. Anne oli väsännyt melko helpon radan pätkän jossa oli kaikki kontaktit, muutama takaaleikkaus ja yksi pakkovalssi. Mietimme yhdessä otanko puomin ja A:n yksittäisinä esteinä, mutta päätimme ottaa radan osana. HUONO idea, A:n otti kyllä mutta varasti ja puomilta loikkasi, muuten oikein hyvää tekemistä. Harmi vain kun kaikki onnistumiset ja sujuvat radat jää aina noitten kontaktien epäonnistumisten varjoon. Hinkattiin hetki kontakteja, mutta ei otettu enää radan osana. Annen hyvä huomio oli myös että välillä ohjaava käteni jäi roikkumaan. Tarkoitus on kuitenkin "piirtää" koiralle rataa vaikka ei koiran tarvitsisikaan lähteä irtoamaan kauas, joten muista käden käyttö radalla. Rauhallinen käsi joka "piirtää" koiralle rataa. Toinen huomio oli että Sentin kanssa on ihan turha takaaleikata keinulle, tekee sen kyllä mutta himmaa ihan turhaan takaaleikkaessa keinulle ja kun varmasti ehdin myös edelle niin turha takaaleikata ennen keinua. Kun ryhmästämme kaksi oli valioitunut ja Anne tuonut vielä kesäkarkit loman kunniaksi niin tuli sitten herkuteltua ihan urakalla treenin päätteeksi. Onneksi tajusin treenata Kevinin ja Domin ennen Sentin treenejä sillä en olisi kyennyt enää herkkujen jälkeen juoksemaan.

Sentin kanssa treenattavaa kesälomalle.
- K-o-n-t-a-k-t-i-t
- Itsenäisemmät kepit
- Puomi- putki erottelu

Eilen lähdimme jälleen testaamaan kontaktien pitävyyttä (lue pitämättömyyttä) Purina Openiin. Lähtöjä oli niin huikeasti taas joten ilmottauduin vain ekalle radalle, sillä olisi joskus ihan kiva myös viettää joku ilta kotona, eipä se ihan onnistunut kun päästiin kuitenkin vasta puol ysin aikaan lähtemään vaikka menimme vain yhden radan. Ykkösluokan rata oli taas Anne Saviojan käsialaa.

A:lle asti sujuvaa menoa, A:lla hiukan varasti vaikka astui nätisti kaikilla tassuilla kontaktille jatkoin kuitenkin matkaa puomille asti josta loikkasi ehkä jopa virheen arvoisesti- en tiedä en jäänyt katsomaan vaan uusimme puomin välittömästi. EIKÄ pysähtynyt tokallakaan kerralla, vaan otti asennon vasta tuiman ilmeeni perään. Siispä taas verryttelyyn hieman palauttelemaan. Mähän piru vie opetan tuolle taliaivo luupää terrierille vielä nuo alastulot vaikka se oisi meidän viimeinen tehtävä. Äiti oli pitkästä aikaa katsomassa ja käytiin vielä Domin ja Sentin kanssa pitkällä lenkillä radan jälkeen ja Sentti kävi jopa uimassa, tais tulla vähän kuuma, eipä ihme kun pitää vetää tollaset hypersuperventilaatiot jo pelkästä autosta ulosottamisesta. Ihana ilma oli, tuntui jo kesältä. Hyvä niin, sillä kohtaa alkaa loma.

Ja kyllä myös Domikin on päässyt treenaamaan. Kotona ollaan paljon treenattu leikkimistä ja temppujakin pitäisi ehtiä opettamaan. En ole vielä edes opettanut Domille peruuttamista ja tarkoitus olisi myös opettaa portaissa peruuttamisen joka tekisi hyvää takapäälle. Hyi, laiska omistaja. Esteillä ollaan myös käyty. Rengas ja pussitreeniä on jatkettu, puomin alastuloa tehty melko paljon , erilaisia putkikulmia ja myös sekalaisia melko lyhyitä radanpätkiä jossa valsseja, ennakoivia valsseja, takaakiertoja, takaakierto persjättöjä ja välistävetoja. Takaaleikkaus treeniä on aloiteltu hypyillä etupalkalla, ongelmana on että Domi ei oikein irtoa kuollelle palkalle vaan olen käyttänyt namipalkkaa näissä. Treenit on pidetty lyhyinä ja hauskoina, jotta tuo ihana tekemisen meininki säilyisi pennun tekemisissä. Tänään tarkoitus tehdä hallilla irtoamistreeniä, jatkaa puomin alastulon varmistamista ja ottaa kepit treenin alle ohjureiden kera. Meidän pieni pumpulipallo täyttää jo 10 kk joka tarkoittaa että pian tulee 1 vuosi täyteen ja se on paljon se. 1- vuotiaan koiran tulisi myös jo pikkuhiljaa osatakin asioita, apua. Tähän asti on voinut jotenkin vedota siihen että se on niin vauva vielä mutta kohta se ei enää toimi. Yritän taas saada videolle pennun menoa mahdollisimman pian, sillä onhan se melko hienoa menoa varsinkin silloin kun ohjaaja ehtii ohjamaan.

Viikonloppuvieraita

Meillä oli viikonlopun hoidossa Domin tyttöystävä. Tosca on mun kaverin koira ja ne asuu meidän naapurissa joten käydänn useasti, ainakin kolmisen kertaa viikossa yhdessä lenkillä. Domi on melkosen rakastunut Toscaan ja niillä on ihan omat juttunsa aina lenkillä, tykkäähän Sentti ja Kevin myös Toscasta paljon mutta Domilla ja Toscalla on selkeä yhteinen sävel, jaksavat painia taukoamatta. Vaikka koko eroa on melkoisesti niin leikkivät todella nätisti yhdessä, eikä tarvitse pelätä että Domi jäisi alle. Sisällä ollessamme Tosca yleensä makaa ja Domi painii siinä sen päällä. Melkosen suloisia ovat yhdessä. Domi ei olisi missään nimessä halunnut päästää Toscaa kotiin. Tosca on kiltti hoitokoira, mutta kun se rakastaa yli kaiken maata tai piehtaroida paskaojissa niin on melko suuritöinen kun sen joutuu aina pesemään pidempien lenkkien jälkeen, se vainuu ojat kaukaakin ja kun ei niitä aina itsekään tiedä missä kaikkialla niitä metsässä on, niin ei pysty oikein ennakoimaan. Ainut ratkaisu on pitää koira kiinni jos ei halua pesulle sen kanssa. Onneksi meillä ei ole tuollaisia koiria vaan tollaisia hienohelmoja jotka uivat vain puhtaissa vesissä.

 

Domi aiheutti ylimääräisiä sydämenlyöntejä ja stressiä eilen illalla. Olin muutaman tunnin iltapäivästä poissa ja koirat keskenään. Kun tulin kotiin löysin ympäri kämppää pieniä oksennuksia joissa pelkkää vaahtoa kuitenkin. Oli kuitenkin hieman vaikeaa paikantaa kenen neljästä koirasta oksennuksia ne olivat. Kaikki vaikuttivat hyvävointisilta joten lähdimme pitkälle metsälenkille. Puolen välin paikkeilla aloin tajuamaan että Domi ei riehu yhtä paljoa kuin yleensä eikä leiki Toscan kanssa yhtään samalla tavalla, siinä vaiheessa Domi myös oksensi muutaman kerran vaahtoa metsään. Otin koiran syliin ja tutkin läpikotaisin mutta en löytänyt mitään. Matkaa oli kuitenkin vielä kolmisen kilometria kotiin, keskeltä metsää ei oikein autollakaan kukaan meitä päässyt hakemaan joten pakkohan meidän sieltä oli kotiin käveltävä. Tultiin sitten Domin tahtiin hiukan rauhallisemmin kotiin, ja meidän tuurilla alkoi tietenkin myös kunnon kaatosade loppuvaiheessa. Kotiin päästyämme jouduin pesemään ensin Toscan joka ei muuten ole kovin nopeata hommaa pestä ton kokoista koiraa sen verran pinta-alaa ja karvaa on. Kun tulimme suihkusta Domin vointi oli heikentynyt, eikä oikein jaksanut pitää silmiään auki, yritti kyllä kovasti häntääkin heiluttaa mutta ei vaan kyennyt. Kaverini tuli käymään ja tutkimme koiran läpikotaisin, pulssi oli lähes normaali, ikenet normaalit, eikä myöskään yhtään kuumetta, joten päätimme vain tarkkailla tilannetta. Melko nopeasti huomasin että kivun täytyi olla mahassa sillä niinä hetkinä kun jaksoi seistä venytteli mahaansa. Ei selkeästi ollut voimia mihinkään, ei kuitenkaan kunnolla nukkunu vaan pyöri selällään, itkeskeli vähän väliä ja lopulta nukahti pystyyn--- en ole koskaan aikaisemmin nähnyt että koira voi nukkua pystyasennossa, sen pää nojasi meidän sohvatyynyyn ja siinä nukkui, takajalat soljuivat puolelta toiselle mutta pysyi kuitenkin pystyssä nojaamalla toiselta puolelta sohvatyynyihin. Itsehän olin jo viemässä koiraa päivystykseen mutta onneksi Juha ja Johanna toppuutteli tässä asiassa. Jäimme toki illaksi kotiin enkä uskaltanut juoda oikein viiniäkään jos olisi lähtö lääkäriin ollut edessä. Inhottavinta koiran sairastaessa on kun eläin ei pysty ymmärtämään mitä on tapahtumassa, silloin kun Domin silmät oli auki niin niistä pystyi näkemään pienen pelon kivuista johtuen. Pikkuhiljaa Domi pystyi jo vähän nukkumaan ja alkoi vaihtelemaan nukkumapaikkoja joten piristyi siis kun jaksoi kävellä lyhyitä matkoja. En kuitenkaan uskaltanut mennä nukkumaan, jos vointi olisi mennyt huonompaan suuntaan. Puolen yön jälkeen Domi selkeästi virkosi ja tuntui selkeästi parempivointiselta. Tuli luokse, heilutti häntäänsä ja kun Juha rupesi sitä kunnolla rapsuttamaan rupesi huutamaan omaa tuttua "ilonhuutoansa" mieletön helpotus, ja vaikka huono olo varmasti pienellä vielä oli mutta silti jaksoi pikkuhiljaa olla oma iloinen itsenä ja saimme sen juomaan vettä. Käytin Domia pihalla ja uskalsin jo pikkuhiljaa mennä nukkumaan. Aamulla Domi oli aivan oma itsensä, jos mahdollista vielä energisempi, oli ilmeisesti omasta mielestään nukkunut edellis-iltana aivan liikaa. Olipa harvinaisen outo juttu, pääasia kuitenkin on että koira voi tällä hetkellä aivan loistavasti. Jonkinlainen pöpö kyseessä oli, mutta todella voimakas joka parani myös ihmeellisen nopeasti ollakseen noin raju. Sentillähän oli muutama vuosi sitten raju pöpö mahassa mutta silloin se viettikin lähes kaksi päivää eläinsairaalassa. Tänään ei koirassa kyllä ole näkynyt merkkejään huonovointisuudesta, ruoka maistuu ja tekemistä pitäisi olla koko ajan.

Ja nyt vielä jännitetään Espanja euroopan mestariksi. Rahat on laitettu likoon Espanjan puolesta joten täällä todella kannatetaan kaikin tavoin Espanjaa. Koirat varmasti saavat osansa voittorahoista.. :)