Mahdollinen läpimurto

Domin kanssa mentiin viime FitDog leirin jälkeen taas Marin hoidettavaksi. Kropasta ei rankan treeniviikonlopun jälkeen suurempaa löytynyt ja kun Piiran luona käynnistäkään ei vielä kovin kauaa ollut niin Mari keskittyi kallon hoitamiseen. Domin kropan kranio-sakraalirytmi (apua, vai oliko se pulssi) ei ole ollut tasapainoinen vai pitäisikö sanoa symmetrinen. Pahoittelut hieman kömpelöstä terminologiasta, mutta ideana siis koira on hieman toispuoleinen. Ei pahasti, kaikki fyssarit yms.osteopaatit joiden luona Domi on käynyt eivät sitä ole huomannut.

On kokeiltu agilitytaukoa, normaalitreeniä, kevyttä treeniä, rankkaa treeniä, koiran pumpulissa pitämistä yms, mutta aina se palaa. Koira myös käyttää oikeaa puolta paremmin kuin vasenta. Toki aina on puolieroja ja se ei välttämättä ole vakavaa, mutta kyllähän se on ihmetyttänyt ja painanut mieltä miksi näin. On jumpattu ahkerasti vasenta puolta ja onhan se kehittynyt, mutta täysin normaaliksi se ei voi tulla ennen kuin perimmäinen syy löytyy.

Ehkäpä noin puolen tunnin hoidon jälkeen Mari kysyi uskaltaisiko se hoitaa Domia suun sisäpuolelta, kun ei ulkopuolelta päässyt tarpeeksi hyvin hoitamaan. Olisiko siis pelkoa, että Domi purasisi käsille. Koirien kanssa työskennellessä mitään varmuutta ei koskaan voi antaa, mutta suurella todennäköisyydellä uskalsin veikata ettei Domi purase. Eihän se puraissut ja antoi hyvin hoitaa myös suun sisäpuolelta. Harva koira antaa ja harvalle koiralle Mari olisi näin uskaltanut tehdä. 

Mari kysyi onko Domi elämänsä aikana juossut keppi suussa ja törmännyt sillä johonkin niin että suu olisi saanut vaurioita. Jostain mulle tuli HETI flashbaggi. Domi on noin vuotiaana juossut keppi suussa ilmeisesti kallioon/kiveen ja törmännyt keppi edellä siihen. En itse ollut paikalla, mutta koira oli parkaissut aivan veriä seisauttavasti tapahtumasta. Varmasti silloin suuta tutkimme, mutta mitään suurempaa siitä ei tullut ja asia unohtuikin. 

Jäin kyllä niin suu auki ja sanattomaksi, että miten Mari sen pystyi tietämään. Peukut pystyyn, että tämä olisi ollut se perimmäinen syy kropan epätasapainon vetämiseen ja nyt Mari olisi sen saanut hoidettua ja osaa sitä jatkossakin tarvittaessa hoitaa. Saa nähä seuraavilla hoitokerroilla miten käy. Koirahan ei tästä sen suuremmin ole mitenkään kärsinyt, mutta Marin kanssa puhuttiin, että ei se kivaa olisi jos päässä joku asia kirraisi pienesti vastaan koko ajan.