torstai 21. toukokuuta 2015

12 viikkoa


Meidän pieni täytti viime viikolla jo 12 viikkoa. Maa en kesta, kun aika menee niin nopeasti ettei pysy mukana. Toisaalta haluan että se kasvaa ja sen kanssa voi tehdä asioita, mutta toisaalta tämä pentu on ollut niin äärimmäisen helppo ja niin ybersöpö, että se voisi ehkä jopa jäädä tuollaiseksi. Pitäisiköhän sitä muuten ruveta kutsumaan jo oikeasti ihan hänen omalla nimellään. Yritän kyllä, mutta jotenkin suusta tulee aina "pentu". Ei myöskään varmaan auta yhtään, että mun mies kutsuu pentua nimellä "sintti". Jep, ehkä meidän pitäisi hieman skarpata ja käyttää ihan oikeata nimeä. Parasta on kun meiltä kysytään pennun nimeä niin joutuu toden teolla miettimään, että mikäs se nimi olikaan. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. 

Maanantaina kävimme hakemassa ensimmäiset rokotteet eläinlääkärillä. Kaikki loistavasti eikä pentu edes huomannut rokotteen saamista. Samalla reissulla saatiin myös punkinestolääkkeet Bravectot matkaan. Paino ja korkeus on kasvanut oikein kivasti ja on jopa saanut vähän veljeään ja siskoaan kiinni. Pieneksihän se jää mikä oli myös toiveena, mutta toivottavasti päästäisiin sinne 33- 34 cm:n lähelle. Urokset onneksi kasvavat yleensä kauemmin kuin nartut. Ruoka maistuu hyvin, mutta ahneempikin se voisi olla. Mikäli jotain aktiiviteettiä on tarjolla ruoan sijaan niin aktiviteetti voittaa aina.


Me on aika pellossa eletty (niin kuin ehkä yllä olevasta kuvasta voi päätellä), eikä pentu ole mitään sen suurempaa kuin perusarkitaitoja päässyt opettelemaan. Valjaat on pentu jo hyväksynyt, mutta tuo remmissä käveleminen hieman vielä silloin tällöin takkuilee. Ja voi jessus miten paljon Domista on ollut apua tuon kouluttamisessa. Domi on niin helppo arkikoira ja tottelee tilanteessa kuin tilanteessa ja pentu on melkoisen mallikkaasti plagioinut nämä taidot isoveljeltään. 

Luoksetulo toimii pennulla 99 prosenttisesti. Tilanne missä se ei vielä toimi on se kun se näkee veljensä ja pentupainit ovat käynnissä. Silloin se saattaa kutsuttaessa vilkaista, näyttää keskisormea ja jatkaa leikkiä. Hetken leikittyään veljeksillä palaa myös korvat ja molemmat tottelee. Koirien ohitukset sujuvat hienosti vapaana ja istuakin se jo osaa. Paikalla harjoittelu on edelleen työn alla. Erilaisiin leluihin on myös tutustuttu ja Domin tapaan (yllättäen) tykkää erilaisista karvaleluista. Saalisviettiä löytyy ja mikä hienointa taistelutahtoa on jo tässä vaiheessa hurjan paljon. 

Vaikka tosissaan tuntuu, että mitään ei olla tehty nin kyllähän tuo kuitenkin osaa jo melko paljon arkitaitoja. Pentu on myös alusta asti kulkenut kaikkialla mukana ja yritetty kuskata mahdollisimman erilaisissa paikoissa ja tapahtumissa. Kun metsässä asumme niin suurin osa meidän lenkeistä kulkee metsässä, näin saamme automaattisesti loistavaa treeniä kehonhallintaan sekä tasapainoon. Johtuuko juuri siitä vai  ei, mutta mielestäni pennulla on erinomaisen hyvä kropanhallinta tuon ikäiseksi.


Pentupainit kuuluu myös pennun viikottaiseen ohjelmaan. Shokin veljen kanssa näemme melkein parisen kertaa viikossa ja myös muita pieniä pentuja olemme treffanneet. Pentu ja Domi tulevat edelleen paremmin kuin hyvin toimeen. Mulla tulee välillä tippa linssiin, kun katson miten suloisia ne on yhdessä. Domi on pennun idoli ja Domi jaksaa leikittää pentua aamusta iltaan ja. Myös Domi tuntuu olevan hyvin ylpeä pikkuveljestään ja suojelee pentua tarkasti.

Kesäkuussa aloitamme "Agilityn valmistavat taidot" kurssin Leena Inkilän opeissa. Kurssilla ei siis vielä opeteta agilityesteitä vaan luodaan pohjat hyvälle harrastamiselle elikkäs harjoitellaan kehonhallintaa, itsehillintää sekä leikkimistä. Kurssi sisältää myös kaksi vetämääni hyppytekniikkakertaa, mutta me käymme nämä itseksemme sitten Shokin kanssa opettelemassa. Itse aion ensimmäisen kerran tutustuttaa pentua hyppytekniikkaharjotteisiin noin neljän-viiden kuukauden iässä. Tämä toki tehdään täysin leikin varjolla ja pentu ei edes huomaa harjoittelevansa kehonhallintaa.

Mikä tietenkin kaikista tärkeintä Shokki on pysynyt terveenä. Sen lisäksi hän vaikuttaa hyvin iloiselta, rohkealta, älykkäältä, hyvällä tavalla hullulta, sosiaaliselta, aktiiviselta, nopealta ja niin rakastettavalta koiran alulta.

12 viikon mitat
paino: 2730 g
säkä: n. 24 cm

 13 viikon mitat
paino: 3000 g
säkä: n. 24 cm

2 kommenttia:

  1. Eksyin tänne sun blogin puolelle ja kiva oli löytää noi mitat, Rudi on näköjään aika paljonkin pienempi kuin veljensä kun nyt 13 viikkoisena painoa oli 1,8 kg ja korkeutta 19 cm. Muuten kuulostaa hyvin tutulta nuo sun kuvailut Shokista :)

    t. Laura

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun eksyitte! :) En tiedä miksi unohdin antaa Teille blogin osoitteen.. Yritän ahkerammin päivittää Shokin kuulumisia tänne. Onpa Rudi pieni, ehkä se ottaa jossain vaiheessa kunnon kasvupyrähdyksen :) Se korvaa kokoansa superluonteellaan!! :) Tehkääpä reissu tänne pääkaupunkiseudulle kesällä olisi niin kiva nähdä!! :)

      Poista