perjantai 14. kesäkuuta 2013

Jippikayjei :)

On muuten ihan voittajafiilis kun kahdet edelliset treenit Domin kanssa on mennyt niin nappiin!! Tiistaina Domin kanssa Ojangossa Annen vetämissä teematreeneissä. Teemana tällä kertaa putket. Ensin palattiin takaisin koulun penkille ja käytiin läpi seuraavia aiheita. Putkeen irtoaminen, Pimeään putkenpäähän lähettäminen, mitä tarkoittaa että koira on lukinnut putken? Mihin suuntaan koira kääntyy putken jälkeen? Mikä on putkijarrutus ja milloin sitä käytetään?

Teorian jälkeen koiran kanssa tositoimiin. Ensimmäiseksi tehtiin vauhtiympyrää ja testattiin putkeen irtoamista. Ja johan rupesi pieni shetlantilainen irtoamaan. Pakko oli irrotakin sillä parin-kolmen kierroksen jälkeen ei enää omat jalat ihan pysyneetkään samassa vauhdissa. Vieläkin rohkeammin olisin voinut irrottaa koiraa.
 
 
Toisena mentiin oheista pätkää idealla kaksi hyppyä suoraan- rytmitys- takaaleikkaus- putkeen irtoaminen. Heti kun rytmitin oikeassa kohdassa niin saatiin takaaleikkaukset todella hyvin sujumaan useampi kierros. Vieläkin siellä kyllä vähän koiran pää kääntyy ennen putkeen menoa "Onko mami varma, että saan mennä putkeen?", mutta on takaaleikkaukset on selvästi parantunut.


Taukoilun jälkeen sitten siirryttiin putken umpikulmaan. Kolmosputki sujui kuin vettä vaan vaikka lähetin ennen kakkos hyppyä. Eikä näissä tarvittu vastaista kättä ollenkaan, yes. Hieman vaikeampi meille oli kutosputki. Huomasin että se vasen puoli on mun vaikeampi puoli, niin se varmaan vaikutti tässä. Vahvistetaan siis vasemman puolen umpikulmia.



Viimeisenä putkijarrua. Me ollaan treenattu putkijarrua tähän mennessä oikeastan vain suoralla putkella. Kun vain ohjaaja antaa oikeassa kohdassa selvän merkin (+ suhinan) niin Domi tietää kyllä mitä siltä pyydetään ja kääntyy todella huikean hienosti putken jälkeen. Ilman putkijarrua Domi kaarrattaa huikeasti, joten putkijarru tulee olemaan meillä tärkeässä osassa. Näinhän parin hypyn jälkeen ehdin loistavasti tekemään selvät putkijarrut mutta se onkin sit kiva tehdä putkijarru  jonkun pitkän vauhtisuoran jälkeen esteelle numero 19.
 
 
 
Meitä oli vain kolme koiraa, joten kaikilla oli aivan ruhtinaallisesti aikaa. Taukoiltiin aina yhden tehtävän jälkeen ja tämä sopi kyllä meille ihan loistavasti. Domilla kun on tapana vähän liikaakin välillä nostattaa noita kierroksia. Näin jokaisella kierroksella oli hyvin keskittynyt koira tekemässä duunia. Voisiko myös pienen pientä aikuistumista olla kyseessä? Ehkäpä vain toiveajattelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti