Viimeinen FitDog leiri takana. Huikea matka takana ja nyt on melko tyhjä olo. Valtavasti menimme vajaassa vuodessa eteenpäin. Valtavasti opin itsestäni sekä koirastani lisää. Jokainen valmentaja vei meitä neuvoillaan eteenpäin. Leirien myötä tullut suunnitelmallisuus paransi meidän menoa paljon. Leirien myötä aloin enemmän luottamaan koiraani ja meidän yhdessä tekemiseen. Todella kova ikävä tulee kaikkia ihania treenikavereita ja sitä yhdessä tekemisen meininkiä, ryhmähenkeä ja niitä uhrautumisia toisten puolesta. FitDog saa varmasti jatkoa, mutta sen tiedän, että ainakaan Domin kanssa emme ole mukana. Syykin siihen paljastunee myöhemmin.
Sen kummempia vetistelemättä yritän käydä viimeisen leiriviikonlopun läpi. Valitettavasti Domin pitkän tauon ja erilaisten pikkuvaivojen vuoksi en voinut osallistua Domin kanssa leirille. Viikonlopun ohjelmassa oli tuttuun tapaan perjantain teoriat sekä lauantaille ja sunnuntaille kaksi agilitytreeniä ja fysiikkatreenit.
Lauantai-aamun agilitytreenit Niinun opeissa meni hieman vielä tutustuessa Turon kanssa ja toisia ihmetellessämme. Välissä kävimme fysiikkatreeneissä Jerryn rääkättävänä. Alkuverryttelynä käsipallon tyyppistä pallopeliä, jonka meidän joukkue hävisi varmaan 100-0. Iltapäivän Teemun treeneissä saimme jo hyvän tuntuisia pätkiä aikaan. Näissä treeneissä todella tunsi kuinka pikkusievästi ja kiltisti Domi kääntyy. Turon kanssa sai tehdä jo selvästi enemmän töistä
Pentu pääsi molempina päivinä painimaan Sadun lähes täysin samanikäisen (muttei kokoisen) pennun kanssa. Domin jätin kotiin josta meidän sheltti ei ihan ollut samaa mieltä. Se oli paskonut kaksi kertaa olohuoneen matolle?!? Pienoinen mielenosoitus. Se kyllä varmasti tiesi mihin menin. Illalla olisi ollut vielä leirikisat ja nyyttärit, mutta niihin en valitettavasti päässyt osallistumaan omien menojen vuoksi. Otin kyllä sunnuntaina sitten takas ja söin nyyttäreiden ylijäämäherkkuja aivan liikaa...
Sunnuntaina meillä olikin melko tiukat fysiikat heti aamusta. Oon hokenut tätä varmasti ennenkin, mutta fysiikkatreenit ennen agilitytreenejä ei vaan sovi mun kropalle. Käytiin läpi kunnon verryttely harjoituksia ja juoksutekniikkaa. Ei kuulosta pahalta mutta sain kyllä reidet niiiiin hapoille. Maanantai-aamuna melkein itkua väänsin koiria lenkittäessäni, kun jalat olivat niin jumissa.
Juhan treeneissä päästinkin sitten Turon kanssa kunnolla vauhtiin. Tiesin jo hyvin paljon paremmin kuinka Turoa kannattaa ohjata ja nyt käännöksetkin pysyivät hanskassa. Ohjaajan kahden pienenpienen virheen vuoksi emme aivan päässeet rataa nollana, mutta hyvin lähellä se oli. Tuntui todella hyvältä juosta Turon kanssa näissä treeneissä. Oli hienoa päästä pitkästä aikaa ohjaamaan lainakoiraa. Hyvin opettavaista oli ohjata niin erilaista koiraa kuin Domi. Suurkiitos vielä Iinalle koiran lainaamisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti