Reilu viikko sitten leireilttin taas FitDogin merkeissä. Perjantaina Christinan luennolla pureuduttiin oman henkisen harjoitusohjelman luomiseen sekä tehtiin hengitysharjoituksia. Christinan jälkeen olikin valmentajien mielenkiintoinen paneelikeskustelu ja vapaiden kysymysten aika. Paljon keskustelua agilitykoiran treenaamisesta, huoltamisesta, kilpailukauden jaksottamisesta ja urheilukoiran arkiliikunnasta.
Lauantaina aamusta koira autoon ja alkuverryttelyt päästiin tekemään aivan upeassa säässä. Niin mieletöntä tuo auringon antama energia ja positiivisuus. Niinun treenien ratapiirros tulikin jo edellisenä iltana tiimin fb-sivuille. Treenin teemana oli Fokus- keskitytään onnistumisen kannalta olennaisiin asioihin suorituksessa. Rata näytti jo paperilla melko kiemuraiselta ja livena näytti jopa vielä vähän mutkikkaammalta. Päätin kuitenkin edellisiltana, että treenit sujuu meiltä loistavasti ja niinhän ne sujuikin. Radalta löytyi hurja määrä ansaesteitä, mutta oikealla rytmillä ja ajoituksella saatiin vaikeammatkin kohdat sujumaan. Valitettavasti onnistuin poistamaan puolet treenien videosisällöstä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun videokamera ei ole mukana tai poistan flowfiiliksellä juostuja ratoja.
Tiimin eläinlääkäri Karoliina katsoi Domin läpi liikkeessä sekä treenatessa. Domi liikkui Karoliinan silmään erityisen hyvin ja kehuja sai myös Domin kanssa tehty lihaskuntotreeni. Kyllähän sen radalla juostessakin huomaa kuinka hyvin koira liikkuu radalla. Domin vein kotiin lepäämään treenien jälkeen. Muutaman tunnin tauon jälkeen iltapäivällä jatkoimme kahden tunnin fysiikkatreeneillä. Ensin nopeutta, ketteryyttä ja reagointia ja perään kunnollinen kuntopiirisetii. Ihan huippu hyvät treenit, tykkäsin kovasti. Tuollaisiinkin kun pääsisi pari kertaa viikossa niin kyllähän kunto ja nopeus kasvaisi roimasti. Ilokseni sain myös huomata kuinka helpolta tuntui rankempikin treeni.
Sunnuntai-aamuna sama setti. Aikaisin ylös, koira autoon ja kunnon verryttelylenkille mahtavassa aurinkoisessa säässä. Iinan kanssa verryttelyssä molempien jalat tuntui melkoisen raskailta. Kummasti sitä ratatreenissä adrenaaliinin noustessa saa kuitenkin jalat toimimaan. Meidän treenit alkoi Juhan puolelta, jossa 30 esteen radalla sai tuttuun Juha tyyliin töitä paiskia. Juhan treenin teemana oli Rohkeus- eli luottamus koiraan ja omaan tekemiseen, uskallus kokeilla. Ensimmäisen vedon jälkeen Juhan kommentti oli, "olihan se puhdas rata, mutta mitään muuta hyvää siinä ei sitten ollutkaan". No positiivisena asiana siitä oli helppo lähteä parantamaan. Kinkkisempänä kohtana oli selvästi putkesta kääntymiset, kun liike vei jo eteenpäin ja koira lähtee hirveän helposti ennakoimaan sekä hankaluuksia tuotti loppuradalla olevalle hypylle irtoaminen. Hienosti Domi kesti päällejuoksun kepeillä. Vastakäännös putkella toimi Domille todella hyvin, jota täytyy muistaa hyödyntää. Tärkeimpänä Juha korosti meille estefokuksen parantamista, joka on toki hyvinkin tiedossa. Lyhyemmillä pätkillä on menty eteenpäin, mutta sitä samaa varmuutta ei ihan aina ole vielä saatu ratatreeniin.
Viimeisenä viikonlopun treeninä Jennan ratatreeni. Jennalla kun tunnetusti ei tarvitse paljoakaan juosta. Not. Ei yhtään auttanut että sitä tuntui olevan täysin raato jo ennen treenejä. Teemana Asenne- haetaan oikeanlaista heittäytymistä suoritukseen. Oikeastaan ainoat ongelmat olivat siinä että ohjaajalla loppui kertakaikkisesti jaloista powerit. Olin kyllä hirmuisen tyytyväinen Domin menoon. Vielä viimeisessäkin treenissä koira jaksoi tehdä hyvin töitä ja rimat pysyivät. Treenin lopuksi vielä pitkät jälkiverryttelyt paimenkoiraporukassa auringosta nauttien. Harvemmin nähnyt bc:tä, kelpietä ja shelttiä noin väsyneenä. Olivat koiratkin kaikkensa antaneen oloisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti