Viime torstai-iltana saatiin tuurauspaikka Jennan treeneihin perjantai-aamupäivälle Kirkkonummen halliin. Jenna pelottelikin, että radalla testataan ohjaajien fyysistä kuntoa ja näin kyllä todella tehtiin. Yhtään ei auttanut, että kahden tunnin treeneissä ei ollut paikalla kuin kolme koirakkoa ja kaikki saivat juosta niin paljon kuin jaloista lähti. Sai todella tuntea sen kun jaloista kertakaikkiaan loppuu puhti kokonaan. Ohjajaa siis spurttitreenille mars!!
Jenna ei ollutkaan nähnyt Domia sitten viime kevään kun ollaan vietetty aikamoista hiljaiseloa treeneistä kesän ajan. Ihana oli kuulla että Jennan silmiin Domi on saanut takapäähän lisää lihaksia ja meidän menooon on tullut lisää luottoa (eli siis ohjaaja luottaa enemmän koiraan).
Videolle valitettavasti pääsi vain lopun vedot, joissa tosissaan voi nähdä sen kun ohjaajan jalat yrittää lujempaa, mutta on jo tuossa vaiheessa treeniä aivan maitohapoilla. Olisi helpompaa jos koira väsyessään voisi myös himmata vauhtiaan, mutta ei ainakaan Domi. Se kyllä väsyy, mutta vauhti pysyy samana. Väsyminen näkyy huolimattomuutena ja siinä että tarvitsee selvästi enemmän tukea ohjaamisessa. Ei kovin hyvä combo, kun ohjaajalta on jo paukut loppu.
Meidän niistot ei ole oikein koskaan toimineet. Niitä Jennan kanssa tuossa lopussa vielä yritimme viljellä paremmiksi. Muutettiin vähän tapaa niin että käyn tekemässä niiston keskemmällä rimaa, joka toki ei tee kääntymisestä yhtä tiukkaa mutta pääasia tässä vaiheessa että kieltoja ei tule.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti