Tämä viikko ja viimekin viikko ollaan pidetty taukoa ohjatuista treeneistä. Hyppytekniikkatreeniä käytiin kuitenkin viime viikolla tekemässä kolmeen eri otteeseen. Kaikilla kerroilla treenattiin perussarjaa neljän askeleen väleillä sekä viiden askeleen väleillä (mulla on niin kääpiö jalka, että oikeastaan välit taisivat olla kolme ja puoli jalkaa ja neljä ja puoli jalkaa). Domi kokoaa itsensä jo selvästi paremmin ja venyttää tarvittaessa. Ihan keskelle ei vielä laskeudu, mutta edistystä on silti havaittavissa.
Perussarjan lisäksi tehtiin korkeuden arviointi niin että viimeinen hyppy käy 35 cm okserina ja siitä helpotetaan takaisin. Näissäkään ei mitään probleemaa. Seuraavaksi pitäisi ottaa treenin alle kasvava sarja sekä etäisyyden arvionti. Reilun kuukauden päästä meillä onkin taas Vapun yksäri, josta saadaankin varmasti lisää treenattavaa.
Hyppytekniikan lisäksi otettiin myös keinutreeniä. Meillehän on kehkeytymässä keinu probleema. Domihan haluaisi lentää keinusta läpi. Välillä tuntuu että ei paljosta treenistä huolimatta erota puomia ja keinua. Yksissä treeneissä kesäkuussa Domi teki todella lennokkaan lentokeinun, josta säikähdin melkoisesti. Siinä ei ollut pienintäkään ajatusta jarruttamisesta vaan lennettiin suoraan läpi. Onni onnettomuudessa, että koira tuli kuin tulikin jaloilleen ylä-ilmoista alas. Koirahan ei ollut moksiskaan tapahtuneesta vaan juoksi heti uudelleen reippaasti keinulle. Tapahtuneen jälkeen ollaan myös käyty osteopaatilla eikä mitään normaalista poikkeavaa onneksi löydetty.
Niinulta saatiin vinkiksi että treenien ensimmäiset keinut tehtäisiin nyt jonkun aikaa remmissä niin, että apuohjaaja on remmin päässä ja itse pääsisin juoksemaan normaalisti. Parin remmikeinun jälkeen pari viimeistä toistoa on uskallettu mennä ilman remmiä. Itse vaan pitäisi olla rohkeampi. Mikäli itse jännitän keinua niin saan kyllä hyvää vauhtia pilattua keinusuorituksen heti alkuun.
Vielä vähään aikaan keinua ei uskalla radan osana tehdä vaan kerätään sitä luottamusta (ohjaajalle) näin. Nyt omalla jännittämiselläni olen saanut koirallekin epävarman tunteen. Tämä tuo myös sen ongelman, että koira katsoo liikaa muhun keinulla. Täytynee ottaa etupalkka avuksi varmaankin. Niin ja hoitaa oma pääkoppa kuntoon. Tai muuten joudun ulkoistamaan meidän keinun opetuksen jollekin muulle ja katson itse jostain kulman takaa.
Juha koirineen lähti tiistai-aamuna viettämään poikien viikkoa mökille koirien kanssa sekä tekemään valtavasti puutöitä. Veikkaampa että koirista ei ole apua puutöissä, päinvastoin varastavat puita kasoista ja levittävät niitä pitkin pihaa. Mutta ainakin hengessä ne on mukana koko ajan, jos ei muuta. Eipä siinä, kyllä ne varmasti oppisi kuskaamaan ne oikeaan paikkaan kun vain opettaisi.
Minä olen täällä sitten pohtinut, että mitä sitä kuulukaan tehdä ilman koiria? Aikaisemmin olen aina halunnut jättää edes yhden koiran seurakseni. Nyt päätin nauttia koiratonta elämää. Mut onhaan tää nyt ihan outoa. Ehkäpä tää on sitä normaalia elämää. On ainakin ollut aikaa keskittyä häävalmisteluihin sekä kuntoiluun. Hääkuntoon elokuun loppuun mennessä- projekti on nytkähtänyt hieman myöhässä käyntiin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt onkin viimeinen aika aloittaa sillä häihin on enää reilu seitsemän viikkoa (kääääk!)
.jpg) |
| Kevinin kuvatervehdys mökiltä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti