tiistai 3. marraskuuta 2015

Oman elämänsä supersankari

Meidän pieni oman elämänsä supersankari Shokkendaal eli Shokki on jo kahdeksan kuukautta. Kahdeksan kuukautta? Ei kyllä uskoisi. Siitä on tässä kahden kuukauden aikana kehittynnyt melkoinen oman elämänsä supersankari. Se on meille maailman rakkain, enkä vaihtaisi sekuntiakaan sen kanssa mistään hinnasta pois, mutta se kyllä totisesti osaa myös kiristää hermoja. Energiaa on liikaa AINA, mikään tekeminen ei riitä vaan aina pitää saada lisää ja lisää. Kyltymätön? Koko ajan pitää olla jotain ärsyttämässä. Tätä kirjoittessa se on yli 20 kertaa yrittänyt tuoda sen säälittävää ketun käpälää mun näppikselle.


Ulkona se on melkoisen vaikea ulkoilutettava. Puhelimessa puhumisesta lenkin aikana ei kannata enää haaveilla, Shokki kyllä vaatii täyden huomion lenkin aikana. Se sinkoilee joka suuntaan, vetää remmissä, hyökkii mm. autojen, mopojen, pyörien, rullaluistelijoiden postilaatikoiden ja ruohonleikkureiden perään. Ja se on lahkeessa kiinni pienestäkin juoksuliikkeestä. Osaa se käyttäytyäkin kontaktissa ollessaan ja hienosti luopuu vastaantulevista ihmisistä ja koirista. Hyvin rentouttavia lenkkejä meillä siis harrastetaan. Pääosin me onneksi kuljetaan vapaaana ja se saa turvallisesti sinkoilla eri suuntiin.


Hän on siis hyvin energinen ja reipas tapaus, joka ei kyllä ota elämästä minkäänlaista stressiä. Liikkuu reippaasti kaikissa uusissa paikoissa ja omistajan kauhuksi pitää korkeista paikoista. Kaikki ihmiset ja varsinkin lapset ovat hyvin rakastettavia ja suukoteltavia, mitä lyhyempi ihminen sen ihanempaa. Muut koirat ovat vähän enemmän nyt ruvenneet kiinnostamaan ja niille on myös hyvin kiva haukkua. Jos sille äristään niin se kyllä todella ärisee takas ja kunnolla. Muutaman kerran oon ajatellut sen äristessä isommille, että nyt lähti Shokki seinille, mutta ei se ihme kyllä ole vielä kenenkään toimesta seinille lentänyt.


Keskittymiskyky on hyvin vähäistä ja kiinnostuksen kohteet vaihtuu nanosekunnissa. Taistelutahto on kohtuullisen hyvä ja Domin ollessa vieressä/mukana leikissä todella hyvä. Kehonhallinta on esimerkillisen hyvää tuon ikäiselle. Ponnistusvoimaa riittäisi vaikka mihin ja kiipeileminen sohvatyynyillä ja vastaavissa paikoissa on hyvin helppoa, jopa gasellimaista. Ahne se ei ole yhtään, saisi olla ahneempi niin auttaisi koulutuksellisissa asioissa.


Tekstin perusteella Shokki kuulostaa jopa ongelmaiselta, mutta helppo se ei missään nimessä ole. Tuo vääränlainen paimennuvietti, jopa addikti tiettyihin asioihin ei tee sen kanssa elämisestä kovin helppoa. Kuten alussa sanoin siitä huolimatta se on maailman rakkain. Se vaatii vaan paljon duunia ja pitkää pinnaa. Itsepähän valittiin se pentueen "hulluin" ja rohkein.

8 kuukauden mitat
paino: 6000 g
säkä: 33,3 cm

2 kommenttia:

  1. Heh, olisi voinut olla Rudista kirjoitettu tämä teksti. Veljekset ovat näköjään ihan samanlaisia :o Hihnakäytös on tosin pikkuhiljaa parantunut eikä ihan kaiken perään tarvi singota.

    Hyppykykäkin riittää.. Suoraan ylöspäin, mutta esimerkiksi sohvalle ei osaa/viitsi hypätä vaan nostaa tassut sohvan reunalle ja odottaa että se nostetaan. Ulkona tosin voi hypätä huoletta yhtä korkealle kivelle tms..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olihan ne hulluimpia siellä pentulaatikossakin! :) Merlet selvästi rauhallisempia :) MIssäs mitoissa Teillä ollaan tällä hetkellä?

      Toivottavasti veljekset pääsisivät tapaamaan joku kerta! :)

      Poista