#NASTEAM

Viime viikonloppuna polkaistiin toinenkin Niinu Agility Sportin valmennuskokonaisuus käyntiin. On niin hienoa olla mukana. Viime vuonna koiran kanssa ja tänä vuonna valmentajana. Tällä kaudella NAS:n valmennuskokonaisuuksissa panostetaan aiempaa enemmän kokonaisvaltaisesti jokaiseen koirakkoon . Vaikka viime kausikin oli loistava niin enemmän yksilöllisyyttä olisin kaivannut. Tänä vuonna sitä on ainakin tarjolla. Toivottavasti kaikille on jo selvää kuinka paljon enemmän agility on kuin pelkkää radan juoksemista. Näimpä valmennuksessa on panostettu ratatreenien lisäksi klinikoin mm. esteosaamiseen, hyppytekniikkaan, kääntymiseen, yhteistyöhön, kontakteihin, vauhtiin ja motivointiin. Myöskään pelkällä lajitreenillä ei saa tarvittavaa lihaksistoa kasvatettua, joten hyppytekniikan lisäksi mukana myös koiran kehonhallintaa. 

Viime launtain NASTeam leiri alkoi Jarmo Riskin luennolla. Mitään maata järisyttävää uutta ja ihmeellistä ei Jarmo luennoinut, mutta mieletöntä kuinka paljon asiaa ja millä taidolla hän sai kuulijat mukaan ja heräteltyä. Olisin voinut kuunnella Jarmoa kolmen tunnin sijaan paljon paljon pidempään. Kynä sauhusi kovaan tahtiin. Onneksi tätä on luvassa muillakin leireillä. Jarmo puhui mm. seuraavista asioista

• Perusasioiden tärkeys huippusuorituksen rakentamisessa
• "Sisäinen tuli" vaali sitä ja muista se huonoina hetkinä
• Tunne itsesi. Haasta itsesi. Voita itsesi!
• Rohkeus, Intohimo, Asenne.
• Valmentajia on lukuisesti tarjolla. Kulje oma polkusi ja etsi reitille juuri sinulle sopivat oppaat.
• Vain rohkeat voivat voittaa
• Älä pelkää palautetta
• Uskalla epäonnistua
• Ei saa tuijottaa pelkkää tulosta
• Muista tehdä joka päivä asioita, jotka vahvistaa sinua
• Elä yksi päivä urheilijana -> huomisesta ei tietoa
• Häviäminen kuuluu kaikille. Suurimmat voittajat ovat aikaisemmin hävinneet paljon
• Pelkkä ulkoinen motivaatio ei kanna, tarvitaan sisäistä motivaatiota
• Tavoitteenasennan tärkeys
• Ne välitavoitteet
• Toimintakulttuuri ja menestys kulkee käsi kädessä
• Mikä on minun tapani toimia?

Sunnuntai-iltana kotiin tultaessa nukahdin varmaan alle puolessa minuutissa sohvalle. Tuli torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina tuijoteltua hyvin montaa koirakkoa, joten eipä ihme jos oli hiukan takki tyhjänä sunnuntai-iltana. Voisi kuvitella, kun on hetkiä jolloin itse kouluttaa todella paljon muita koirakoita, ettei jaksaisi enää omia treenata, mutta itselläni se menee useimmiten toistepäin. Viime viikonloppuna pojat ei agilityhallille päässyt, mutta pääsivät tekemään paljon agilityssa tarvittavia osa-alueita. Ne rakastaa kyllä niin paljon noita kehonhallinta treenejä.