Meillä alkoi loma!! Wuhuu!! Kevät on ollut erityisen kiireinen, ja loma tuntuu tähän väliin melko buenolta. Kiireisen kevään vuoksi tuntuu että ei ole aikaa riittänyt tarpeeksi koiraharrastuksillekaan. Saati muille harrastuksille. Mikäli niitä muutenkaan koirien lisäksi ehtii olla.
Domin kanssa on toki käyty ohjatuissa treeneissä viikottain, mutta omatoimitreeneissä ei ole keretty käymään oikeastaan ollenkaan. Meillä on siis treenilista vain kasvanut ja kasvanut. Möllikisoissa olisin halunnut ehtiä enemmän käymään, mutta tuleehan niitä. Meidän tavoite päästä kisaamaan ensi syksynä Domin ollessa kaksivuotias taitaa vaihtua lähemmäs kolmen vuoden ikää. Siitä olen kuitenkin enemmän kuin tyytyväinen, että olemme treenanneet näin maltilla ja vaikka välillä sormet itsellä syyhyääkin kisamaan niin jäitä on pidetty hatussa. Domille varmasti riittää, että sen kanssa harrastetaan ja vaikka ei kisattaisi koskaan.
Sentti ja Kevin on toki myös päässyt kerran viikossa Ojankoon aksaamaan. Joka kerta on ollut niin helle, että treenit on pakostakin olleet melko lyhyitä. Muutenkin helle vaikuttaa niihin varsinkin Sentti on tuntunut hellepäivinä aika flegmaattiselta. Helteisessä säässä on yleensä aamulenkit pystynyt pitämään pidempinä, mutta viime viikolla oli parina aamuna jo puolikuudelta lähes hellelukemat. Domi painaa samaan malliin helteistä huolimatta ja ihmettelee miksei Kevin jaksa painaa sen kanssa samaan tahtiin. Sentti voisi helteellä vaan lokoilla auringossa välillä varjossa käyden. Kevin taas viihtyisi vedessä koko ajan. Meillä on kyllä kaksi niin erilaista russelia talossa.
Sentillä on taas mysteerinen selän kutina palannut kuvioihin. Samaista kutinaa esiintyi viime joulukuussa, kun olimme parisen viikkoa Thaimassa ja Sentti oli hoidossa. Silloin kävimme lääkärissäkin sitä näyttämässä, mutta mitään syytä kutinalle ei löytynyt. Kutina kuitenkin parantui lomamme jälkeen, joten ajattelimme, että se saattoi olla stressiperäistäkin. Nyt sama kutina on palannut. Onneksi lääkesumute- ja shampoo auttaa.
Sentin kanssa olisi tarkoitus ruveta pikkuhiljaa jo kunnolla taas treenaamaan agilitya. Talvisesta varvasmurtumasta on toivuttu loistavasti ja Sentti on ollut jo parisen kuukautta täysin terve sen osalta. Päästäänkö enää koskaan kisakentille asti vai harrastellaanko vain niin aika näyttää. Toivottavasti päästään. On todella opettavaista ohjata kahta noin erilaista koiraa. Odotan kyllä innolla treenejä Sentin kanssa. Vaikka tuntuukin, että ainakin kontaktit on taas unohtuneet koiran mielessä.
Alkuviikosta koirat menevät hoitoon kun käväisemme Virossa ja loppuviikko olisi tarkoitus mökkeillä. Lomassa on ehdottomasti kyllä parasta kun ei tarvitse aikatauluttaa päiviä saati laittaa herätyskelloa soimaan ja voi tehdä extempore-juttuja. Voi vain nauttia kiireettömyydestä, luonnosta, auringosta ja valoisuudesta. Ihana Suomen kesä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti