Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niinu Agility Sport. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niinu Agility Sport. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. helmikuuta 2017

Maanantai on hyvä päivä

Maanantai on monelle se päivä kun on pakko taas mennä töihin ja usein maanantait tuntuvat raskailta. Mulla ei ole mitään maanantaita vastaan, päinvastoin. Mutta onhan maanantaisin usein vähän käynnistymisvaikeuksia. Ota aksatreenit maanantaihin niin päivä ei voi koskaan olla huono, vaikka meidän treenit ei kyllä aina kovin kaksisesti menisikään. Silti maanantait on aina pelastettu kun pääsee aksaamaan ja lenkkeilemään hyvässä seurassa.

Parit viimeiset treenit on sujuneetkin hyvin. Suurin onnistuminen on ollut siinä, että me teemme yhdessä rataa. Pidempään meillä on ollut jo huikean hyviä pätkiä, mutta meno on ollut hyvin ailahtelevaista ja emme aina ihan ole samalla radalla. Samojen aitojen sisäpuolella toki, mutta Shokilla on välillä oma visio kuinka sitä rataa juostaan. 


sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Tunnetko koirakon vastuunjaon hypyissä?

Kuva: NAS
Omassa vuoden viimeisessä blogikirjoituksessani Niinu Agility Sportin blogiin käsitellään hyvin tärkeätä aihetta, ohjaajan ja koiran vastuualueita. Kirjoituksen löydät täältä.

sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Agilitykoira on huippu-urheilija

Uusin blogikirjoitukseni Niinu Agility Sportin blogissa käsittelee agilityn fyysisiä vaatimuksia koiralle. Samaista aihetta on usein sivuttu myös omassa blogissani. Mikäli se ei ole vielä osunut silmiisi niin löydät blogikirjoituksen täältä

lauantai 17. lokakuuta 2015

Hyppääminen on opittu taito

Kirjotan silloin tällöin myös Niinu Agility Sportin blogiin, tällä kertaa aiheesta "Hyppääminen on opittu taito". Olettehan käyneet jo lukemassa uusimman kirjoitukseni täältä?

torstai 27. elokuuta 2015

Agilityriemua

Agilityjumalat eivät ole ehkä olleet puolellamme Domin kanssa, kun emme ole ehtineet polkaisemaan treenikautta kesätauon jälkeen oikein käyntiin. Kehonhallintaharjoituksia olemme toki tehneet ja hiukan hyppytekniikkaa, mutta ei Domin kroppa silti ole valmis vielä rankkaan lajitreeniin, mutta kyllä se sieltä taas tulee, kun saisimme nyt raivattua aikaa kalenterista systemaattiseen lajitreeniin. 

Viime tiistai-aamuna päästiin kunnolla treenaamaan radanpätkiäja mikä valtava ilo koirasta näkyikään. On se vaan niin mieletöntä päästä juoksemaan sen kanssa. Paljon siellä oli puutteita, mutta myös paljon hyvää. Päällimmäisenä ajatuksena jäi kuitenkin mieleen vain kuinka kivaa meillä oli. Ja miten sitä muutenkaan voisi paremmin aamunsa aloittaa kuin päästä treenaamaan näin positiivisessa, tsemppaavassa, asiantuntevassa, monipuolisessa, pirteässä ja monipuolisessa seurassa.