Eilen ajettiin aamusta Ojankoon treenaamaan. Alkuun russelit pääsivät höntsäämään kentälle. Ojankon kentät vaan olivat niin kuumat, että melko nopeasti loppui virta russeleilta. Mutta hauskaa oli. Sitten paneuduttiinkin pariksi tunniksi hyppytekniikan saloihin Domin sekä Vapun koirien Neron ja Soran kanssa. On muuten melkoisen päteviä hyppytekniikkatreenureita Nero ja Sora.
Domi treenasi pitkästä aikaa hyppytekniikkaa ja sen näköistä oli menokin. Domin kanssa tein kasvavaa sarjaa, etäisyyden arviointia sekä taipumistreeniä. Kasvavalla sarjalla kuten etäisyyden arvioinnissakin ponnu ei takapäästä riitä, jää vajaaksi. Mielellään ottaa ylimääräisen laukan ennemmin kuin lähtisi venyttämään. Tarvitsee itseluottamusta lisää.
Domille heikointa hyppytekniikkatreenissä on juuri tuo etäisyyden arviointi ja sitä olemme myös aivan liian vähän treenanneet. Kesän ajan onkin tarkoitus treenata tätä paremmaksi. Toivottavasti syksyyn mennessä on oppinut arvoimaan ja lisäämään käyttämäänsä voimaa takapäästä. Taipumisessa valui alkuun reilusti ulos loppukaarteessa, varsinkin vasempaan suuntaan. Paransi kuitenkin roimasti treenin aikana ja ihan viimeinen toisto olikin jo oikein hyvä. Rytmi oli hyvä, katse oli kaarteen mukainen ja laukka pysyi hyvin molempiin suuntiin.
Lähiviikkojen ajan on taas mennyt paljon aikaa hyppytekniikan parissa ja muiden kurssilaisten sekä Vapun kanssa treenejä läpi käyden. Käymme muiden kurssilaisten kanssa ohjauspuheluja treeneistä läpi ja puhelut venyykin melkoisesti. Tästä aiheesta voisin puhua loputtomiiin. Oon kyllä ihan hurahtanu tähän hyppytekniikan opiskeluun. Valitettavasti aika on siihen rajallista, olettaen että sitä on muutakin elämää kuin töitä, koiria ja hyppytekniikkaa.
Huomenna meillä onkin hyppytekniikan kouluttajien koulutuksen loppukoe (aikas jännää) ja keskiviikkona pääsee Domi taas hommiin. Sen jälkeen (toivottavasti) me valmistummekin. Onneksi treenit jatkuu ja jatkokurssia odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti