torstai 15. lokakuuta 2015

Kaksin


Domi jäi pidennetylle viikonloppuhoidolle ja Shokki sai olla ihan yksin meidän kanssa koko alkuviikon. Tämä olisi pitänyt toteuttaa jo aikaisemmin, mutta jostain syystä se on vain venähtänyt. Onhan Shokki toki päivisin ollut yksinään ja lenkitetty välillä yksin, mutta näin pitkää aikaa ne eivät ole vielä olleet erossa. Jo ensimmäisen yön jälkeen teki mieli soittaa Domi takaisin. Shokki on pennusta asti ollut hyvin itsenäinen ja sillä on selkeästi vähemmän laumaviettiä kuin Domilla, mutta toki en voinut tietää kuinka käyttäytyy täysin yksin ollessaan, kun pääosin sillä on ollut "bodyguardi" mukanaan. Olisin ajatellut että se olisi edes hieman lungimpi tai ehkä hieman epäilevämpi.

Kävi kuitenkin heti ilmi, että se oli aivan yhtä rohkea ja reipas menijä lenkillä. Kotona ei tuntunut huomaavankaan Domin poissaoloa. Me kyllä totisesti huomasimme. Sen ajan mitä se yleensä roikkuu Domin kaulassa, se ärsytti meitä. Tai aiheutti jotain hämminkiä jossain puolella kämppää. Vapaana ollessaan sooloili paljon kauempana kuin yleensä, josta en kyllä tykännyt yhtään. Tottelee todella hyvin kutsuttaessa vaikka kuka tulisi vastaan, mutta tykkää kulkea hieman kauempana. Mun täytyy kuitenkin olla varma, että mitä tahansa eteen tulee niin se on kytkettävissä. Meillä on siis hieman vielä keskusteltavaa tuossa asiassa. 


On kyllä hauska nähdä miten paljon asioita Shokki on matkinut Domilta. Shokki osaa Domin tapaan myös ulvoa tylsän yllättäessä. Moni sanoo sitä upeaksi laulannaksi, mutta mun korviin kuulostaa enemmän ulvonnalta. Domi on aina ollut todella äänekäs leikkijä, sitä ei tarvi kun rapsuttaa tai vähän innostaa niin meteli alkaa. Se myös aukoo suutaan täysin hölmösti Shokki on täysin omaksunut samaisen leikkityylin ja meteli noiden kahden painiessa onkin melko kova. 

Domi palasi tiistai-iltana. Kotiuduttuaan meni se  täysin onnesta sekaisin nähdessään mut ja alkuun murisi Shokille. Eipä mennyt aikaakaan, kun ne onnesta soikeana riehuivat yhdessä pitkin pihaa. Eivät ole tainneet koskaan noin paljoa juosta yhdessä ja sitä jatkui koko illan. Nukkumaan mennessä täytyikin päästä kylki kylkeen nukkumaan. Taisi niillä vähän olla ikävä toisiaan.  Täytyy ottaa tavaksi niitä nyt hieman useammin erotella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti