tiistai 3. helmikuuta 2015

Kepitellen

Keppien opettamiseen löytyy hirmusen monta erilaista tapaa. Mitä tahansa tekniikkaa käyttääkään, kepit ei ole nopea eikä helppo este opettaa vaan vaatii varmasti lukuisia toistoja. On myös varmasti koirakohtaisia eroja mikä tekniikka toimii parhaiten. Itse olen Domille opettanut kepit ohjureilla. Ensin kuudella kepillä ja sitten kahdellatoista kepillä. Etuna ohjureissa pidän sitä, että pääsee hyvin nopeasti ottamaan etu- taka ja sivuetäisyyttä sekä erilaisia sisäänmenokulmia. 

Tein silloin kyllä aikoinaan virheen ja otin ohjurit liian nopeasti kokonaan pois. Tähän mennessä meillä ei ole olleet tarpeeksi itsenäiset kepit. Eri kulmat, takaaleikkaus sekä sylkkäri tai poispäinkäännös onnistuu hyvin kun olen itse lähellä, mutta mitään kovin kaukaisia lähetyksiä Domi ei osaa varsinkaan jos minkäänlaisia hämyesteitä lähellä. Joulukuussa nostin kepit treenilistamme kärkeen ja otettiin ne tosissaan työn alle. Niinun kanssa käytiin läpi eri tavat saada kepit. Domin kanssa treenataan etupalkalla, joko lelulla tai targetilla. Tällä hetkellä vielä noin puolet toistoista käytän etupalkkaa.

Viime torstaina omatoimitreenillä käytiin tekemässä keppitreeniä. Vain muutaman kerran jälkeen treenit näyttävät jo ihan hyvältä. Päällejuoksut tuntuivat olevan vaikeimpia, Domi selvästi himmaa loppua kohden päällejuoksuissa. Itse en halua jäädä jankkaamaan koiralle mitään tiettyä estettä pidemmäksi aikaa tai useampia kertoja peräkkäin, joten yritän pitää huolen että välissä treenataan muita asioita ja lopussa päästään koiran rallattelemaan myös mukavampia/helpompia pätkiä. Tästä lähdetään vaikeuttamaan ja pidentämään välimatkoja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti