Viikko sitten tiistaina ajettiin taas Siuntioon Vappu Alatalon oppeihin. Kotiläksyjä oltiin aika hyvin viime kerran jälkeen harjoiteltu. Tähän asti ollaan siis treenattu perussarjaa, kasvavaa sarjaa, korkeuden arviointia sekä etäisyyden arviointia.
Puhuin heti alkuun Vapulle, että olen muutaman kerran ihmetellyt ja näkevinäni että Domi hakee hyppyä. Kerran epiksissä ja pari kertaa treeneissä vieraissa paikoissa. Tämä on käynyt vain parilla ekalla hypyllä, tämän jälkeen hyppy on lähtenyt rullaamaan hyvin. Domi käy ahkerasti sekä osteopaatilla sekä hierojalla, eikä siitä näiden tapahtumien aikaan ole minkäänlaisia jumeja kropasta löytynyt. Vappu oli sitä mieltä, että se on koiran epävarmuutta uusiin tilanteisiin. Uuteen pohjaan, uuteen paikkaan, uusiin rimakorkeuksiin. Näin jälkikäteen ajateltuna tämä kuulostaa aivan täysin järkeenkäyvältä. Myös tuota 35 cm korkeutta ollaan todella vähän vasta treenattukin. Mieluummin toki ehdottomasti näin, kuin että koira olisi jumissa.
Näin ollen siis mahdollisimman paljon treeniä vieraissa paikoissa ja vierailla pohjilla. Tutuissa paikoissa treeniä paljon eri korkuisilla rimoilla ja treenin aikana rimojen korkeuksia vaihdellen. Pidetään myös ekstra hyvä palkka hyppytekniikkatreeneissä, jotta koira jaksaisi myös keskittyä tekniikkaan ja pitäisi sitä erityisen mukavana. Pieni treeni, paljon palkkaa.
Mutta mutta.. Näissä treeneissä alkuun katsottiin perussarjaa ja kasvavaa sarjaa. Perussarjassa väli on meillä ollut neljä jalkaa, jossa Domi joutuu kokoamaan itseään. Kasvavassa sarjassa meidän etäisyydet ovat olleet 4-5-6-7 jalkaa. Nyt tehtiin Vapun jaloin (Vapun kengänkoko 40, mun 35) kasvavaa sarjaa samalla välillä, joka oli hieman liian pitkä ainakin vielä Domille. Otti puolikkaan askeleen joko viimeisessä välissä tai toisiksi viimeisessä välissä. Tätä Vappu piti kuitenkin positiivisempana asiana, kuin että koira olisi hypännyt riman sekaan.
Tämän jälkeen tehtiin korkeuden arviontia okserilla, jossa rima kävi korkeimmillaan 35 cm. Tästä pystyi hyvin huomaamaan että 30 cm asti Domi tuli hyvin varmasti, mutta 35 cm huomasi jo pientä epävarmuutta. Tehtiin muutama kerta rima 35 cm ja jokaisen onnistuneen ylityksen jälkeen pudotettiin korkeus ihan alas. Ikäänkuin palkaksi.
Loppuun vielä vaihdellen joka toisella kerralla perussrjaa ja joka toisella kasvavaa sarjaa. Vielä viimeisillä toistoilla saatiin loistavia sarjoja aikaiseksi. Reipas pentu. Vapun mielestä Domi on vielä niin pentu :) Nyt tärkeintä Domin kanssa on kasvattaa itseluottamusta sekä saada hyppyä itsenäisemmäksi. Että se jaksaisi myös radalla keskittyä hyppyyn, vaikka mami pinkoisi jo tuhatta ja sataa seuraavalle esteelle.
Ihan mielettömän hyvin Domi taas jaksoi rankat tekniikkaharjoitukset. Vaikka Vappu todella haastoikin Domia treeneissä vaikein tehtävin. Kotona ei ihan näin kovin tarvitsekaan sitä haastaa, vaan jatketaan tutuin välein. Edelleen treenaten perussarjaa, kasvavaa sarjaa sekä korkeuden arviointia okserilla, jotta saadaan hyppy pidettyä pyöreämpänä.
Sen verran paljon olen tässä kohta kolmen vuoden aikana tuijottanut ensin Sentin, sitten Kevinin ja nyt Domin hyppytekniikkaa, että aika hyvin sitä osaa jo itsekin katsoa milloin tulee hyvä ja pyöreä hyppy. Näillä eväin on kuitenkin taas hyvä jatkaa. Seuraavan kerran Vapun oppeihin mennään joulukuun alussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti