torstai 24. tammikuuta 2013

Persjättöjä, tuplasylkkäreitä ja vippauksia

Ma 21.1 treenit

Maanantaina Niinun treeneissä tahkottiin Domin kanssa oheista pätkää. Meidän rengas on vielä melko vaiheessa, joten vahvistettiin rengasta alkuun. Pätkällä 3-6 treenattiin persjättöä pussin jälkeen. Domi sukelsi nanosekunnissa pussista ulos ja vaikka irtosi ihan loistavasti kolmoshypylle, niin hirmuinen kiire oli ehtiä tekemään persjättö valmiiksi ennen kuin koira on pussista ulos. Todella vaikean ainakin mulle kohdasta teki se, että persjätölle tuli hirveä kiire, mutta persjätön jälkeen piti voimakkaasti jarruttaa, kun vitos hypyn jälkeen piti kääntyä vasemmalle. R-y-t-m-i-t-y-s-tä!!

Domi ei taaskaan toiminut mun järjen mukaisesti, sillä ampaisi pussista vasemmalle, vaikka itse juoksin oikealla puolella. Niinun mukaan on kuitenkin vaan hyvä, ettei koira ampaise pussista suoraan jalkoihin. Kun saatiin persjättö sujumaan tehtiin sama pätkä takaaleikkauksella muutamaan otteeseen, joka sujui mielettömän upeasti. Niinukin huomasi, että persjätöissä ollaan selkeästi pois mun mukavuusalueelta, joten meillä persjättötreenit kuulemma jatkuu.

Ke 23.1 treenit (7 tuplasylkkäri, 9 vippaus, 17 tuplasylkkäri ja 19 vippaus)

Eilen treenien teemana oli tuplasylkkärit sekä vippaukset. Me ei vielä osata edes sylkkäriä, joten tuo tuplasylkkäri jätettiin suosiolla osaavimmille. Ohessa eilisen rataa, vaikkakaan rataa ei päästy tekemään, niin pitää ehdottomasti joskus päästä tekemään tätä radan pätkää. Sylkkäreitä ja vippauksia on treenailtu kotona, mutta esteille niitä ei vielä ole koskaan tuotu. Palattiin siis aivan back to basics ja otettiin sylkkäriä ja vippausta yhdellä esteellä. Domi kuumeni aivan yläsfääreihin, sinkoili joka suuntaan, haki kaikkia mahdollisia hyppyjä eikä pysynyt lähdössä sitten ollenkaan. Sen verran ikää tolla pennulla jo on, että lähdettiin vaatimaan kärsivällisyyttä. Onnistuttiin lopulta sekä sylkkärissä että vippauksessa. Itse asiassa, kun saatiin koira keskittymään niin kyllä siellä pääkopassa jotain tapahtui. Nopeasti oppi, kun päästiin palkkaamaan oikeasta tekemisestä.

Domi on tuurannut parin viikon ajan Senttiä treeneissä, jonka vuoksi se on nyt treenannut normaalia enemmän. Treenit on kuitenkin ollut lyhyitä "täsmätreneejä", eikä mitään ratatreenejä. Domin kanssa parasta olisi päästä useammin tekemään lyhyitä treenejä. Eipä ole valitettavasti aina mahdollista, ainakaan näin talvella. Paljon olen oppinut Domin ohjaamisesta, mutta pitkä on vielä matka. Melkoisen hieno agilitykoira Domista on kuitenkin pikkuhiljaa kuoriutumassa. Ensi viikosta lähtien Senttikin pääsee taas kunnolla agilityn makuun. Helmikuussa toivottavasti palattaisiin kisakentille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti