perjantai 4. tammikuuta 2013

Koirat eivät ole koko elämämme, mutta ne tekevät elämästämme kokonaisen


Jos oikein muistan niin eikös nyt pitäisi olla tammikuu? Ikkunasta ulos katsellessa tuntuu enempi marraskuulta. Missä on valkoiset korkeat hanget ja pakkasen puraisemat poskipäät? Mutta tiesittehän, että päivä rupesi jo ennen joulua pitenemään ja valoisuutta riittää ainakin sekunnin pidempään joka päivä Jeeeee! Tervetuloa valo. Minä ja kamera ainakin ollaan valmiina.

Uusivuosi sujahti ohitse. Vuodenvaihde vietettiin siis koirien vuoksi kotona ystävien kera, loistavaa seuraa, ihanaa ruokaa, hyväa juomaa ja sopivan haastava lautapeli., ihanaa :). Koiratkin selvisivät uudesta vuodesta melko hyvin. Juha kävi koirien kanssa juuri ennen kuutta lenkillä ja kävi todella huono tuuri, sillä joku pääsi jonkunlaisen pommipatansa koirien vieressä pamauttamaan, josta varsinkin Sentti ja Domi melkoiset sätkyt sai. Sisällä koirat ottivat melko lungisti, jopa Sentti. Tänä vuonna kaikista arin taisi olla Domi. Olin varautunut homeopaattisiin lääkkeihin, jotka Senttiä on ennen auttanut, mutta eipä tarvittu niitä, onneksi. Rauhoittuivat kun itsekin rentouduttiin.

Mitään varsinaisia uudenvuoden lupauksia ei ylös kirjoitettu. Tavoitteena on kuitenkin kuntoilla selkeästi viime vuotta enemmän ja sen uskon olevan tänä vuonna erityisen helppoa, onhan elokuussa the hääpäivä, jolloin täytyy olla priimakunnossa ja jos se ei motivoi niin ei sitten mikään. Haluan syödä vieläkin terveellisemmin ja jättää herkut yhteen päivään viikossa. PISTE! Ihanaa, tulee ihan lapsuus mieleen karkkipäivästä. Mutta ensin pitää tietenkin syödä joulun karkit pois kaapista. Itsensä huijaamista? Ei kai? Haluan myös olla vieläkin parempi, ymmärtävämpi ja johdonmukaisempi kouluttaja koirilleni. Näistä on hyvä polkaista tämä vuosi käyntiin.


Koirat on viettäneet melko lungia viikkoa. Pitkillä metsälenkeilllä on käyty (onneksi metsäpolut on hyvässä kunnossa) ja kotona aktivoitu poikia joka päivä. Sentin kanssa harjoiteltu kontaktin alastuloa kotoota löytyvän laudan kanssa, Kevin on saanut hioa bravuuritemppujaan paremmaksi sekä opetella kaukokäskyjä ja Domin kanssa on jatkettu peruutus treenejä ja kaukokäskyjä. Domi on ilmaissut mielipiteensä, että vähän enemmän aktiviteettejä voisi olla (joku voisi oikeesti kertoa sille että se saa jo nyt paljon liikuntaa ja aktiviteettejä + sillä on kaksi muuta nelijalkaa perheessä, joita voi kiusata, huonomminkin olisi voinut käydä.) Onneksi on hyviä luita, aktivointileluja ja Kevin, jota voi repiä ja ryystää mistä tahansa suunnasta (Kevin raukka :) )

Nyt Domin kanssa aksatreeneihin. Vielä tänään Domi saa mennä Helin kanssa, mutta kyllä sormet syyhyää jo itsekin ohjaamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti