Voihan välistäveto

Keskiviikkona episteltiin Ojangossa Tehis- cupissa kahden startin verran. Ratana oli oikein mukavan kinkkinen 20 esteen rata ilman keinua sekä rengasta. Radalla oli aika lyhyet estevälit ja ikäviä ansa esteitä. Mielestäni ihan kolmosluokan tasoa ja oikein loistava meille harjoitusradaksi, kepit vaikeessa kulmassa, välistäveto yms.. Eka rata oli melkoisen hieno, haki kepit upeesti, teki kontaktit, mutta hyllytimme loppuvaiheilla olevaan välistävetoon jonka Sentti hakee aina takaakiertona kisoissa/kovassa vireessä. Mielestäni olin vielä ihan ajoissa ohjaamassa, mutta ei lukenut ohjausta, ei tokallakaan vaan vasta kolmannella yrittämällä tuli välistä, loppurata hienosti..

Treenattiin sitten ratojen välissä viereisellä kentällä välistävetoja ja ne sujuivat loistavasti todella pienin kurvein. Ajatuksena toiselle radalle lähtiessä olikin et ihan sama miten muu rata menee mutta sen välistävedon täytyy onnistua.. prkl! Yksi keppien sisäänmeno virhe tuli alkuradalla ja yllätys yllätys hyllytimme JÄLLEEN välistävetoon. Olin ajoissa ohjaamassa (helpotti kun edellinen este puomi), ohjasin hyvin ja vielä karjaisin koiran tulemaan käteen mutta jälleen Sentti rallatti esteen takaakiertona ja ilme oli aivan mahtava, älä sä siellä mami huutele tää rata suoritetaan just näin, kyl mä osaan.. Loppurata hyvin. Näitä välistävetoja on kyllä melkoisesti treenattu, ja ne treeneissä sujuvatkin hyvin mutta kisoissa ei oo tainnut kertaakaan onnistua.. ohjauksessakin on varmasti vikaa mutta eilen olin mielestäni ajoissa ja oikein sijoittunut, mutta koira rallattelee takaakiertoon ohjauksista piittaamatta. Toivomme siis saavamme tuleviinkin epiksiin välistävetoja radalle.. :)

Mami kyl mä osaan tän homman..

Treenattavaa Sentin kanssa:

• Välistävedot
• Keppikulmat
• Sylkkäri ja poispäinkäännös

Domi pääsi myös hiukan treenaamaan. Treenasimme ensimmäistä kertaa pennun kanssa ulkona ja voi veljet mikä vauhti sillä oli. Teimme ihan helppoa muutaman esteen radanpätkää ja loppuun treenasimme hiukan taas erilaisia putkikulmia. Domi sai mut taas niin mielettömän hyvälle tuulelle, sen motivaatio ja tekemisen meininki saa mut vaan hymyilemään ja hymyilemään. Se sai mut myös taas muistamaan että myös mun juoksuvauhtia sekä vauhdissa ohjaamista on parannettava!

Loppulenkki Ojangon metsissä. Autolle tullessa hymy hyytyi nopeastikun olin saanut koirat autoon. Olin jättänyt avaimet auton takakonttiin joka oli auki koko ajan jotta koirilla ei olisi tullut kuuma auringon paistaessa ja unohdin ne avaimet siitä sitten napata ennen kuin takaluukun suljin. Koirat siis autossa lukkojen takana sekä tietenkin myös lompakko ja kännykkä. Luojan kiitos aurinko oli jo laskemassa ja ilma muutenkin viilentynyt, koirat lenkitetty ja juotettu joten niillä ei ollut autossa mitään hätää. Onnekseni myöskin kisat oli vielä käynnissä joten alueella oli ihmisiä. Jonnalta sainkin sitten soittaa Juhalle joka ei tietenkään vastannut heti, mutta jonkin ajan kuluttua sain onneksi tavoitettua Juhan joka lähti sitten Espoosta tuomaan toisia auton avaimia meidän toisella autolla (onneksi on kahdet auton avaimet ja kaksi autoa). Mutta tästä saan kyllä kuulla ja pitkään. Mieltä ylensi vielä myöhään kotiin ajaessani kameran räpsähdys Kehä III:lla, jotenka sakotkin taitaa sieltä vielä tulla. Kiitos Jonna ja Juha!